ympäröivä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ympäröivä | ympäröivät |
genetiivi | ympäröivän | ympäröivien (ympäröiväin) |
partitiivi | ympäröivää | ympäröiviä |
akkusatiivi | ympäröivä; ympäröivän | ympäröivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ympäröivässä | ympäröivissä |
elatiivi | ympäröivästä | ympäröivistä |
illatiivi | ympäröivään | ympäröiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ympäröivällä | ympäröivillä |
ablatiivi | ympäröivältä | ympäröiviltä |
allatiivi | ympäröivälle | ympäröiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ympäröivänä | ympäröivinä |
translatiivi | ympäröiväksi | ympäröiviksi |
abessiivi | ympäröivättä | ympäröivittä |
instruktiivi | – | ympäröivin |
komitatiivi | – | ympäröivine |