älyttävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | älyttävä | älyttävät |
genetiivi | älyttävän | älyttävien (älyttäväin) |
partitiivi | älyttävää | älyttäviä |
akkusatiivi | älyttävä; älyttävän | älyttävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | älyttävässä | älyttävissä |
elatiivi | älyttävästä | älyttävistä |
illatiivi | älyttävään | älyttäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | älyttävällä | älyttävillä |
ablatiivi | älyttävältä | älyttäviltä |
allatiivi | älyttävälle | älyttäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | älyttävänä | älyttävinä |
translatiivi | älyttäväksi | älyttäviksi |
abessiivi | älyttävättä | älyttävittä |
instruktiivi | – | älyttävin |
komitatiivi | – | älyttävine |
älyttävä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | älyttävä | älyttävät |
genetiivi | älyttävän | älyttävien (älyttäväin) |
partitiivi | älyttävää | älyttäviä |
akkusatiivi | älyttävä; älyttävän | älyttävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | älyttävässä | älyttävissä |
elatiivi | älyttävästä | älyttävistä |
illatiivi | älyttävään | älyttäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | älyttävällä | älyttävillä |
ablatiivi | älyttävältä | älyttäviltä |
allatiivi | älyttävälle | älyttäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | älyttävänä | älyttävinä |
translatiivi | älyttäväksi | älyttäviksi |
abessiivi | älyttävättä | älyttävittä |
instruktiivi | – | älyttävin |
komitatiivi | – | älyttävine |