ärtyvä
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ärtyvä | ärtyvät |
genetiivi | ärtyvän | ärtyvien (ärtyväin) |
partitiivi | ärtyvää | ärtyviä |
akkusatiivi | ärtyvä; ärtyvän | ärtyvät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ärtyvässä | ärtyvissä |
elatiivi | ärtyvästä | ärtyvistä |
illatiivi | ärtyvään | ärtyviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ärtyvällä | ärtyvillä |
ablatiivi | ärtyvältä | ärtyviltä |
allatiivi | ärtyvälle | ärtyville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ärtyvänä | ärtyvinä |
translatiivi | ärtyväksi | ärtyviksi |
abessiivi | ärtyvättä | ärtyvittä |
instruktiivi | – | ärtyvin |
komitatiivi | – | ärtyvine |