äänivyöry (1)
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | äänivyöry | äänivyöryt |
genetiivi | äänivyöryn | äänivyöryjen |
partitiivi | äänivyöryä | äänivyöryjä |
akkusatiivi | äänivyöry; äänivyöryn |
äänivyöryt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | äänivyöryssä | äänivyöryissä |
elatiivi | äänivyörystä | äänivyöryistä |
illatiivi | äänivyöryyn | äänivyöryihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | äänivyöryllä | äänivyöryillä |
ablatiivi | äänivyöryltä | äänivyöryiltä |
allatiivi | äänivyörylle | äänivyöryille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | äänivyörynä | äänivyöryinä |
translatiivi | äänivyöryksi | äänivyöryiksi |
abessiivi | äänivyöryttä | äänivyöryittä |
instruktiivi | – | äänivyöryin |
komitatiivi | – | äänivyöryine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | äänivyöry- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
yhdyssana sanoista ääni ja vyöry
|
|