Conjugaison:finnois/huokailla

Bonjour, vous êtes venu ici pour chercher la signification du mot Conjugaison:finnois/huokailla. Dans DICTIOUS, vous trouverez non seulement toutes les significations du dictionnaire pour le mot Conjugaison:finnois/huokailla, mais vous apprendrez également son étymologie, ses caractéristiques et comment dire Conjugaison:finnois/huokailla au singulier et au pluriel. Tout ce que vous devez savoir sur le mot Conjugaison:finnois/huokailla est ici. La définition du mot Conjugaison:finnois/huokailla vous aidera à être plus précis et correct lorsque vous parlerez ou écrirez vos textes. Connaître la définition deConjugaison:finnois/huokailla, ainsi que celles d'autres mots, enrichit votre vocabulaire et vous fournit des ressources linguistiques plus nombreuses et de meilleure qualité.
Formes personnelles
Indicatif
présent parfait
personne affirmatif négatif personne affirmatif négatif
1. minä huokailen en huokaile 1. minä olen huokaillut en ole huokaillut
2. sinä huokailet et huokaile 2. sinä olet huokaillut et ole huokaillut
3. hän huokailee ei huokaile 3. hän on huokaillut ei ole huokaillut
1. me huokailemme emme huokaile 1. me olemme huokailleet emme ole huokailleet
2. te
(vous) Te
huokailette
-"-
ette huokaile
-"-
2. te
(vous) Te
olette huokailleet
olette huokaillut
ette ole huokailleet
ette ole huokaillut
3. he huokailevat eivät huokaile 3. he ovat huokailleet eivät ole huokailleet
passif huokaillaan ei huokailla passif on huokailtu ei ole huokailtu
imparfait plus-que-parfait
personne affirmatif négatif personne affirmatif négatif
1. minä huokailin en huokaillut 1. minä olin huokaillut en ollut huokaillut
2. sinä huokailit et huokaillut 2. sinä olit huokaillut et ollut huokaillut
3. hän huokaili ei huokaillut 3. hän oli huokaillut ei ollut huokaillut
1. me huokailimme emme huokailleet 1. me olimme huokailleet emme olleet huokailleet
2. te
(vous) Te
huokailitte
-"-
ette huokailleet
ette huokaillut
2. te
(vous) Te
olitte huokailleet
olitte huokaillut
ette olleet huokailleet
ette ollut huokaillut
3. he huokailivat eivät huokailleet 3. he olivat huokailleet eivät olleet huokailleet
passif huokailtiin ei huokailtu passif oli huokailtu ei ollut huokailtu
Conditionnel
présent parfait
personne affirmatif négatif personne affirmatif négatif
1. minä huokailisin en huokailisi 1. minä olisin huokaillut en olisi huokaillut
2. sinä huokailisit et huokailisi 2. sinä olisit huokaillut et olisi huokaillut
3. hän huokailisi ei huokailisi 3. hän olisi huokaillut ei olisi huokaillut
1. me huokailisimme emme huokailisi 1. me olisimme huokailleet emme olisi huokailleet
2. te
(vous) Te
huokailisitte
-"-
ette huokailisi
-"-
2. te
(vous) Te
olisitte huokailleet
olisitte huokaillut
ette olisi huokailleet
ette olisi huokaillut
3. he huokailisivat eivät huokailisi 3. he olisivat huokailleet eivät olisi huokailleet
passif huokailtaisiin ei huokailtaisi passif olisi huokailtu ei olisi huokailtu
Potentiel
présent parfait
personne affirmatif négatif personne affirmatif négatif
1. minä huokaillen en huokaille 1. minä lienen huokaillut en liene huokaillut
2. sinä huokaillet et huokaille 2. sinä lienet huokaillut et liene huokaillut
3. hän huokaillee ei huokaille 3. hän lienee huokaillut ei liene huokaillut
1. me huokaillemme emme huokaille 1. me lienemme huokailleet emme liene huokailleet
2. te
(vous) Te
huokaillette
-"-
ette huokaille
-"-
2. te
(vous) Te
lienette huokailleet
lienette huokaillut
ette liene huokailleet
ette liene huokaillut
3. he huokaillevat eivät huokaille 3. he lienevät huokailleet eivät liene huokailleet
passif huokailtaneen ei huokailtane passif lienee huokailtu ei liene huokailtu
Impératif
présent
personne affirmatif négatif
1. minä
2. sinä huokaile älä huokaile
3. hän huokailkoon älköön huokailko
1. me huokailkaamme älkäämme huokailko
2. te
(vous) Te
huokailkaa
-"-
älkää huokailko
-"-
3. he huokailkoot älkööt huokailko
passif huokailtakoon älköön huokailtako
Formes nominales
infinitifs participes
actif passif actif passif
I huokailla présent huokaileva huokailtava
long I huokaillakseen1 parfait huokaillut huokailtu
II inessif huokaillessa2 huokailtaessa agent huokailema4
instructif huokaillen agent négatif huokailematon
III inessif huokailemassa 1) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel
2) Peut être utilisé avec un suffixe possessif
3) Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel
4) Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe
est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo
« une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms
communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») !
élatif huokailemasta
illatif huokailemaan
adessif huokailemalla
abessif huokailematta
instructif huokaileman huokailtaman
IV nominatif huokaileminen
partitif huokailemista
V huokailemaisillaan3