Conjugaison:finnois/kutoa

Formes personnelles
Indicatif
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kudon	en kudo	1. minä	olen kutonut	en ole kutonut
2. sinä	kudot	et kudo	2. sinä	olet kutonut	et ole kutonut
3. hän	kutoo	ei kudo	3. hän	on kutonut	ei ole kutonut
1. me	kudomme	emme kudo	1. me	olemme kutoneet	emme ole kutoneet
2. te (vous) Te	kudotte -"-	ette kudo -"-	2. te (vous) Te	olette kutoneet olette kutonut	ette ole kutoneet ette ole kutonut
3. he	kutovat	eivät kudo	3. he	ovat kutoneet	eivät ole kutoneet

passif	kudotaan	ei kudota	passif	on kudottu	ei ole kudottu
imparfait			plus-que-parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kudoin	en kutonut	1. minä	olin kutonut	en ollut kutonut
2. sinä	kudoit	et kutonut	2. sinä	olit kutonut	et ollut kutonut
3. hän	kutoi	ei kutonut	3. hän	oli kutonut	ei ollut kutonut
1. me	kudoimme	emme kutoneet	1. me	olimme kutoneet	emme olleet kutoneet
2. te (vous) Te	kudoitte -"-	ette kutoneet ette kutonut	2. te (vous) Te	olitte kutoneet olitte kutonut	ette olleet kutoneet ette ollut kutonut
3. he	kutoivat	eivät kutoneet	3. he	olivat kutoneet	eivät olleet kutoneet

passif	kudottiin	ei kudottu	passif	oli kudottu	ei ollut kudottu

Conditionnel
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kutoisin	en kutoisi	1. minä	olisin kutonut	en olisi kutonut
2. sinä	kutoisit	et kutoisi	2. sinä	olisit kutonut	et olisi kutonut
3. hän	kutoisi	ei kutoisi	3. hän	olisi kutonut	ei olisi kutonut
1. me	kutoisimme	emme kutoisi	1. me	olisimme kutoneet	emme olisi kutoneet
2. te (vous) Te	kutoisitte -"-	ette kutoisi -"-	2. te (vous) Te	olisitte kutoneet olisitte kutonut	ette olisi kutoneet ette olisi kutonut
3. he	kutoisivat	eivät kutoisi	3. he	olisivat kutoneet	eivät olisi kutoneet

passif	kudottaisiin	ei kudottaisi	passif	olisi kudottu	ei olisi kudottu

Potentiel
présent			parfait
personne	affirmatif	négatif	personne	affirmatif	négatif
1. minä	kutonen	en kutone	1. minä	lienen kutonut	en liene kutonut
2. sinä	kutonet	et kutone	2. sinä	lienet kutonut	et liene kutonut
3. hän	kutonee	ei kutone	3. hän	lienee kutonut	ei liene kutonut
1. me	kutonemme	emme kutone	1. me	lienemme kutoneet	emme liene kutoneet
2. te (vous) Te	kutonette -"-	ette kutone -"-	2. te (vous) Te	lienette kutoneet lienette kutonut	ette liene kutoneet ette liene kutonut
3. he	kutonevat	eivät kutone	3. he	lienevät kutoneet	eivät liene kutoneet

passif	kudottaneen	ei kudottane	passif	lienee kudottu	ei liene kudottu

Formes nominales
infinitifs				participes
		actif	passif		actif	passif
I		kutoa		présent	kutova	kudottava
long I		kutoakseen¹		parfait	kutonut	kudottu
II	inessif	kutoessa²	kudottaessa	agent	kutoma⁴
II	instructif	kutoen	–	agent négatif	kutomaton
III	inessif	kutomassa	–	¹⁾ Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ²⁾ Peut être utilisé avec un suffixe possessif ³⁾ Utilisé seulement avec un suffixe possessif ; c’est la forme de la troisième personne du singulier et du pluriel ⁴⁾ Le participe agent —c’est-à-dire la forme nominative du troisième infinitif— n’existe pas si le verbe est intransitif ; elle existe si le verbe est transitif (par exemple, rakentaa « construire » → minun rakentama talo « une maison construite par moi ») ; ne pas confondre avec les formes nominatives des troisièmes infinitifs utilisées comme des noms communs (par exemple, kuolla « mourir » → kuolema « la mort ») !
	élatif	kutomasta	–
	illatif	kutomaan	–
	adessif	kutomalla	–
	abessif	kutomatta	–
	instructif	kutoman	kudottaman
IV	nominatif	kutominen
IV	partitif	kutomista
V		kutomaisillaan³