Conjugaison du verbe šuohkkit (infinif : šuohkkit).
| Indicatif | Conditionnel | Potentiel | Impératif | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Présent | Prétérit | Présent | Présent | Présent | |
| je | šuohkán | šuhkken | šuohkášin | šuhkežan | šuhkkon |
| tu | šuohkát | šuhkket | šuohkášit | šuhkežat | šuohke |
| il/elle | šuohkká | šuhkii | šuohkášii | šuhkeža | šuhkkos |
| nous deux | šuhkke | šuhkiime | šuohkášeimme | šuhkežetne | šuohkku |
| vous deux | šuohkkibeahtti | šuhkiide | šuohkášeidde | šuhkežeahppi | šuohkki |
| ils/elles deux | šuohkkiba | šuhkiiga | šuohkášeigga | šuhkežeaba | šuhkkoska |
| nous | šuohkkit | šuhkiimet | šuohkášeimmet | šuhkežat | šuohkkut šuhkkot |
| vous | šuohkkibehtet | šuhkiidet | šuohkášeiddet | šuhkežehpet | šuohkket |
| ils/elles | šuhkket | šuhkke | šuohkášedje | šuhkežit | šuhkkoset |
| thème négatif | šuohke | šuohkkán | šuohkáše | šuhkeš | šuohke |
| Participe passé | šuohkkán | ||||
| Abessif | šuohkekeahttá | ||||
| Gérondif | šuohkidettiin | ||||
| Nom d’action | šuohkkin | ||||