Conjugaison du verbe luohttit (infinif : luohttit).
| Indicatif | Conditionnel | Potentiel | Impératif | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Présent | Prétérit | Présent | Présent | Présent | |
| je | luohtán | luhtten | luohtášin | luhtežan | luhtton |
| tu | luohtát | luhttet | luohtášit | luhtežat | luohte |
| il/elle | luohttá | luhtii | luohtášii | luhteža | luhttos |
| nous deux | luhtte | luhtiime | luohtášeimme | luhtežetne | luohttu |
| vous deux | luohttibeahtti | luhtiide | luohtášeidde | luhtežeahppi | luohtti |
| ils/elles deux | luohttiba | luhtiiga | luohtášeigga | luhtežeaba | luhttoska |
| nous | luohttit | luhtiimet | luohtášeimmet | luhtežat | luohttut luhttot |
| vous | luohttibehtet | luhtiidet | luohtášeiddet | luhtežehpet | luohttet |
| ils/elles | luhttet | luhtte | luohtášedje | luhtežit | luhttoset |
| thème négatif | luohte | luohttán | luohtáše | luhteš | luohte |
| Participe passé | luohttán | ||||
| Abessif | luohtekeahttá | ||||
| Gérondif | luohtidettiin | ||||
| Nom d’action | luohttin | ||||