Conjugaison du verbe luoitit (infinif : luoitit).
| Indicatif | Conditionnel | Potentiel | Impératif | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Présent | Prétérit | Présent | Présent | Présent | |
| je | luoittán | luiten | luoittášin | luittežan | luiton |
| tu | luoittát | luitet | luoittášit | luittežat | luoitte |
| il/elle | luoitá | luittii | luoittášii | luitteža | luitos |
| nous deux | luite | luittiime | luoittášeimme | luittežetne | luoitu |
| vous deux | luoitibeahtti | luittiide | luoittášeidde | luittežeahppi | luoiti |
| ils/elles deux | luoitiba | luittiiga | luoittášeigga | luittežeaba | luitoska |
| nous | luoitit | luittiimet | luoittášeimmet | luittežat | luoitut luitot |
| vous | luoitibehtet | luittiidet | luoittášeiddet | luittežehpet | luoitet |
| ils/elles | luitet | luite | luoittášedje | luittežit | luitoset |
| thème négatif | luoitte | luoitán | luoittáše | luitteš | luoitte |
| Participe passé | luoitán | ||||
| Abessif | luoittekeahttá | ||||
| Gérondif | luoittidettiin | ||||
| Nom d’action | luoitin | ||||