Conjugaison du verbe mirkkohit (infinif : mirkkohit).
| Indicatif | Conditionnel | Potentiel | Impératif | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Présent | Prétérit | Présent | Présent | Présent | |
| je | mirkkohan | mirkkohin | mirkkohivččen | mirkkoheaččan | mirkkohehkon |
| tu | mirkkohat | mirkkohit | mirkkohivččet | mirkkoheaččat | mirkkot |
| il/elle | mirkkoha | mirkkohii | mirkkohivččii | mirkkoheažžá | mirkkohus |
| nous deux | mirkkohetne | mirkkoheimme | mirkkohivččiime | mirkkohežže | mirkkoheadnu |
| vous deux | mirkkoheahppi | mirkkoheidde | mirkkohivččiide | mirkkoheažžabeahtti | mirkkoheahkki |
| ils/elles deux | mirkkoheaba | mirkkoheigga | mirkkohivččiiga | mirkkoheažžaba | mirkkohehkoska |
| nous | mirkkohit mirkkohat |
mirkkoheimmet | mirkkohivččiimet | mirkkoheažžat | mirkkohehkot mirkkoheatnot |
| vous | mirkkohehpet | mirkkoheiddet | mirkkohivččiidet | mirkkoheažžabehtet | mirkkohehket |
| ils/elles | mirkkohit | mirkkohe mirkkohedje |
mirkkohivčče | mirkkohežžet | mirkkohehkoset |
| thème négatif | mirkkot | mirkkohan | mirkkohivčče | mirkkoheš | mirkkot |
| Participe passé | mirkkohan | ||||
| Abessif | mirkkotkeahttá | ||||
| Gérondif | mirkkohettiin | ||||
| Nom d’action | mirkkohan | ||||