Conjugaison du verbe skuvlet (infinif : skuvlet).
| Indicatif | Conditionnel | Potentiel | Impératif | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Présent | Prétérit | Présent | Présent | Présent | |
| je | skuvlen | skuvlejin | skuvlešin | skuvležan | skuvlejehkon |
| tu | skuvlet | skuvlejit | skuvlešit | skuvležat | skuvle |
| il/elle | skuvle | skuvlii | skuvlešii | skuvleža | skuvlejehkos |
| nous deux | skuvlejetne | skuvliime | skuvlešeimme | skuvležetne | skuvlejeahkku |
| vous deux | skuvlebeahtti | skuvliide | skuvlešeidde | skuvležeahppi | skuvlejeahkki |
| ils/elles deux | skuvleba | skuvliiga | skuvlešeigga | skuvležeaba | skuvlejehkoska |
| nous | skuvlet | skuvliimet | skuvlešeimmet | skuvležat | skuvlejehkot skuvlejeahkkot |
| vous | skuvlebehtet | skuvliidet | skuvlešeiddet | skuvležehpet | skuvlejehket |
| ils/elles | skuvlejit | skuvleje skuvlejedje |
skuvlešedje | skuvležit | skuvlejehkoset |
| thème négatif | skuvle | skuvlen | skuvleše | skuvleš | skuvle |
| Participe passé | skuvlen | ||||
| Abessif | skuvlekeahttá | ||||
| Gérondif | skuvledettiin | ||||
| Nom d’action | skuvlen | ||||