päivänvarjo

Finnois

De päivä « jour, soleil ») et de varjo (« ombre, abri »).

Déclinaison

Cas	Singulier	Pluriel
Nominatif	päivänvarjo	päivänvarjot
Génitif	päivänvarjon	päivänvarjojen
Partitif	päivänvarjoa	päivänvarjoja
Accusatif	päivänvarjo  päivänvarjon	päivänvarjot
Inessif	päivänvarjossa	päivänvarjoissa
Élatif	päivänvarjosta	päivänvarjoista
Illatif	päivänvarjoon	päivänvarjoihin
Adessif	päivänvarjolla	päivänvarjoilla
Ablatif	päivänvarjolta	päivänvarjoilta
Allatif	päivänvarjolle	päivänvarjoille
Essif	päivänvarjona	päivänvarjoina
Translatif	päivänvarjoksi	päivänvarjoiksi
Abessif	päivänvarjotta	päivänvarjoitta
Instructif	—	päivänvarjoin
Comitatif	—	päivänvarjoine-
Notes Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive dont le sujet est la troisième personne du singulier sans aucun pronom. Comme complément d’un infinitif dans une phrase positive passive. Dans toutes les phrases passives à n’importe quel mode. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la deuxième personne du singulier, ou la première ou deuxième personne du pluriel. Dans les phrases actives positives aux modes indicatif, conditionnel ou potentiel. Dans une phrase impérative positive dont le sujet est la troisième personne du singulier ou du pluriel. Un suffixe possessif s’ajoute dans le cas des noms communs.

päivänvarjo \ˈpæi̯.ʋæⁿˌʋɑr.jo\

päivänvarjo /Prononciation ?/