abréger (1., taivutus) lyhentää, typistää abréger Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)...
abrègera (taivutusmuoto) indikatiivin futuurin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abréger...
1. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) subjunktiivin...
indikatiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin yksikön 2. persoonan muoto verbistä abréger...
(taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 1. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 1. persoonan muoto verbistä abréger...
(taivutusmuoto) indikatiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) imperatiivin monikon 2. persoonan muoto verbistä abréger...
indikatiivin imperfektin monikon 2. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin monikon 2. persoonan muoto verbistä abréger...
indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä abréger...
indikatiivin imperfektin monikon 1. persoonan muoto verbistä abréger (taivutusmuoto) subjunktiivin preesensin monikon 1. persoonan muoto verbistä abréger...