palikka (14-A) muodoltaan säännöllinen kappale, joka mahtuu tai sopii johonkin tai joka voidaan liittää johonkin koota palikoista (arkikieltä) typerys...
palikan (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivimuoto sanasta palikka (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta palikka...
moottorikäyttöinen konehöylä, jossa höylättävä palikka tuupataan tunneliin, jonka katossa on höyläävä terä. Höylätty palikka tulee ulos tunnelin toisesta päästä...
(arkikieltä) rumpukapula IPA: /ˈrumpuˌpɑlikːɑ/ tavutus: rum‧pu‧pa‧lik‧ka yhdyssana sanoista rumpu ja palikka rumpupalikka Kielitoimiston sanakirjassa...
tykinkuula pallo (vangin jalassa) hiilen pala; briketti (arkikieltä, ihmisestä) palikka, pösilö boulet Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa...
tavutus: ka‧lik‧ka 1. poikkileikkaukseltaan pyöreä kappale puuta keppi, palikka, pulikka, pilke, kilpukka, kalista astalo jääkalikka, puukalikka se koira...