äärevä (“extreme”) + -yys, from ääri.
äärevyys
Inflection of äärevyys (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | äärevyys | äärevyydet | |
genitive | äärevyyden | äärevyyksien | |
partitive | äärevyyttä | äärevyyksiä | |
illative | äärevyyteen | äärevyyksiin | |
singular | plural | ||
nominative | äärevyys | äärevyydet | |
accusative | nom. | äärevyys | äärevyydet |
gen. | äärevyyden | ||
genitive | äärevyyden | äärevyyksien | |
partitive | äärevyyttä | äärevyyksiä | |
inessive | äärevyydessä | äärevyyksissä | |
elative | äärevyydestä | äärevyyksistä | |
illative | äärevyyteen | äärevyyksiin | |
adessive | äärevyydellä | äärevyyksillä | |
ablative | äärevyydeltä | äärevyyksiltä | |
allative | äärevyydelle | äärevyyksille | |
essive | äärevyytenä | äärevyyksinä | |
translative | äärevyydeksi | äärevyyksiksi | |
abessive | äärevyydettä | äärevyyksittä | |
instructive | — | äärevyyksin | |
comitative | See the possessive forms below. |