ärsyttyä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word ärsyttyä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word ärsyttyä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say ärsyttyä in singular and plural. Everything you need to know about the word ärsyttyä you have here. The definition of the word ärsyttyä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofärsyttyä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

ärsyttää +‎ -yä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈærsytːyæˣ/,
  • Rhymes: -yæ
  • Syllabification(key): är‧syt‧ty‧ä

Verb

ärsyttyä

  1. (intransitive) To become irritated (of skin etc.).

Conjugation

Inflection of ärsyttyä (Kotus type 52*C/sanoa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsytyn en ärsyty 1st sing. olen ärsyttynyt en ole ärsyttynyt
2nd sing. ärsytyt et ärsyty 2nd sing. olet ärsyttynyt et ole ärsyttynyt
3rd sing. ärsyttyy ei ärsyty 3rd sing. on ärsyttynyt ei ole ärsyttynyt
1st plur. ärsytymme emme ärsyty 1st plur. olemme ärsyttyneet emme ole ärsyttyneet
2nd plur. ärsytytte ette ärsyty 2nd plur. olette ärsyttyneet ette ole ärsyttyneet
3rd plur. ärsyttyvät eivät ärsyty 3rd plur. ovat ärsyttyneet eivät ole ärsyttyneet
passive ärsytytään ei ärsytytä passive on ärsytytty ei ole ärsytytty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsytyin en ärsyttynyt 1st sing. olin ärsyttynyt en ollut ärsyttynyt
2nd sing. ärsytyit et ärsyttynyt 2nd sing. olit ärsyttynyt et ollut ärsyttynyt
3rd sing. ärsyttyi ei ärsyttynyt 3rd sing. oli ärsyttynyt ei ollut ärsyttynyt
1st plur. ärsytyimme emme ärsyttyneet 1st plur. olimme ärsyttyneet emme olleet ärsyttyneet
2nd plur. ärsytyitte ette ärsyttyneet 2nd plur. olitte ärsyttyneet ette olleet ärsyttyneet
3rd plur. ärsyttyivät eivät ärsyttyneet 3rd plur. olivat ärsyttyneet eivät olleet ärsyttyneet
passive ärsytyttiin ei ärsytytty passive oli ärsytytty ei ollut ärsytytty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsyttyisin en ärsyttyisi 1st sing. olisin ärsyttynyt en olisi ärsyttynyt
2nd sing. ärsyttyisit et ärsyttyisi 2nd sing. olisit ärsyttynyt et olisi ärsyttynyt
3rd sing. ärsyttyisi ei ärsyttyisi 3rd sing. olisi ärsyttynyt ei olisi ärsyttynyt
1st plur. ärsyttyisimme emme ärsyttyisi 1st plur. olisimme ärsyttyneet emme olisi ärsyttyneet
2nd plur. ärsyttyisitte ette ärsyttyisi 2nd plur. olisitte ärsyttyneet ette olisi ärsyttyneet
3rd plur. ärsyttyisivät eivät ärsyttyisi 3rd plur. olisivat ärsyttyneet eivät olisi ärsyttyneet
passive ärsytyttäisiin ei ärsytyttäisi passive olisi ärsytytty ei olisi ärsytytty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. ärsyty älä ärsyty 2nd sing.
3rd sing. ärsyttyköön älköön ärsyttykö 3rd sing. olkoon ärsyttynyt älköön olko ärsyttynyt
1st plur. ärsyttykäämme älkäämme ärsyttykö 1st plur.
2nd plur. ärsyttykää älkää ärsyttykö 2nd plur.
3rd plur. ärsyttykööt älkööt ärsyttykö 3rd plur. olkoot ärsyttyneet älkööt olko ärsyttyneet
passive ärsytyttäköön älköön ärsytyttäkö passive olkoon ärsytytty älköön olko ärsytytty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. ärsyttynen en ärsyttyne 1st sing. lienen ärsyttynyt en liene ärsyttynyt
2nd sing. ärsyttynet et ärsyttyne 2nd sing. lienet ärsyttynyt et liene ärsyttynyt
3rd sing. ärsyttynee ei ärsyttyne 3rd sing. lienee ärsyttynyt ei liene ärsyttynyt
1st plur. ärsyttynemme emme ärsyttyne 1st plur. lienemme ärsyttyneet emme liene ärsyttyneet
2nd plur. ärsyttynette ette ärsyttyne 2nd plur. lienette ärsyttyneet ette liene ärsyttyneet
3rd plur. ärsyttynevät eivät ärsyttyne 3rd plur. lienevät ärsyttyneet eivät liene ärsyttyneet
passive ärsytyttäneen ei ärsytyttäne passive lienee ärsytytty ei liene ärsytytty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st ärsyttyä present ärsyttyvä ärsytyttävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärsyttyäkseni ärsyttyäksemme
2nd ärsyttyäksesi ärsyttyäksenne
3rd ärsyttyäkseen
ärsyttyäksensä
past ärsyttynyt ärsytytty
2nd inessive2 ärsyttyessä ärsytyttäessä agent4 ärsyttymä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärsyttyessäni ärsyttyessämme
2nd ärsyttyessäsi ärsyttyessänne
3rd ärsyttyessään
ärsyttyessänsä
negative ärsyttymätön
instructive ärsyttyen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive ärsyttymässä
elative ärsyttymästä
illative ärsyttymään
adessive ärsyttymällä
abessive ärsyttymättä
instructive ärsyttymän ärsytyttämän
4th3 verbal noun ärsyttyminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st ärsyttymäisilläni ärsyttymäisillämme
2nd ärsyttymäisilläsi ärsyttymäisillänne
3rd ärsyttymäisillään
ärsyttymäisillänsä

Derived terms

Further reading

Anagrams