aikaistuttu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word aikaistuttu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word aikaistuttu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say aikaistuttu in singular and plural. Everything you need to know about the word aikaistuttu you have here. The definition of the word aikaistuttu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofaikaistuttu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Verb

aikaistuttu

  1. past passive indicative connegative of aikaistua

Participle

aikaistuttu

  1. past passive participle of aikaistua

Declension

Inflection of aikaistuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative aikaistuttu aikaistutut
genitive aikaistutun aikaistuttujen
partitive aikaistuttua aikaistuttuja
illative aikaistuttuun aikaistuttuihin
singular plural
nominative aikaistuttu aikaistutut
accusative nom. aikaistuttu aikaistutut
gen. aikaistutun
genitive aikaistutun aikaistuttujen
partitive aikaistuttua aikaistuttuja
inessive aikaistutussa aikaistutuissa
elative aikaistutusta aikaistutuista
illative aikaistuttuun aikaistuttuihin
adessive aikaistutulla aikaistutuilla
ablative aikaistutulta aikaistutuilta
allative aikaistutulle aikaistutuille
essive aikaistuttuna aikaistuttuina
translative aikaistutuksi aikaistutuiksi
abessive aikaistututta aikaistutuitta
instructive aikaistutuin
comitative aikaistuttuine
Possessive forms of aikaistuttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikaistuttuni aikaistuttuni
accusative nom. aikaistuttuni aikaistuttuni
gen. aikaistuttuni
genitive aikaistuttuni aikaistuttujeni
partitive aikaistuttuani aikaistuttujani
inessive aikaistutussani aikaistutuissani
elative aikaistutustani aikaistutuistani
illative aikaistuttuuni aikaistuttuihini
adessive aikaistutullani aikaistutuillani
ablative aikaistutultani aikaistutuiltani
allative aikaistutulleni aikaistutuilleni
essive aikaistuttunani aikaistuttuinani
translative aikaistutukseni aikaistutuikseni
abessive aikaistututtani aikaistutuittani
instructive
comitative aikaistuttuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikaistuttusi aikaistuttusi
accusative nom. aikaistuttusi aikaistuttusi
gen. aikaistuttusi
genitive aikaistuttusi aikaistuttujesi
partitive aikaistuttuasi aikaistuttujasi
inessive aikaistutussasi aikaistutuissasi
elative aikaistutustasi aikaistutuistasi
illative aikaistuttuusi aikaistuttuihisi
adessive aikaistutullasi aikaistutuillasi
ablative aikaistutultasi aikaistutuiltasi
allative aikaistutullesi aikaistutuillesi
essive aikaistuttunasi aikaistuttuinasi
translative aikaistutuksesi aikaistutuiksesi
abessive aikaistututtasi aikaistutuittasi
instructive
comitative aikaistuttuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikaistuttumme aikaistuttumme
accusative nom. aikaistuttumme aikaistuttumme
gen. aikaistuttumme
genitive aikaistuttumme aikaistuttujemme
partitive aikaistuttuamme aikaistuttujamme
inessive aikaistutussamme aikaistutuissamme
elative aikaistutustamme aikaistutuistamme
illative aikaistuttuumme aikaistuttuihimme
adessive aikaistutullamme aikaistutuillamme
ablative aikaistutultamme aikaistutuiltamme
allative aikaistutullemme aikaistutuillemme
essive aikaistuttunamme aikaistuttuinamme
translative aikaistutuksemme aikaistutuiksemme
abessive aikaistututtamme aikaistutuittamme
instructive
comitative aikaistuttuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikaistuttunne aikaistuttunne
accusative nom. aikaistuttunne aikaistuttunne
gen. aikaistuttunne
genitive aikaistuttunne aikaistuttujenne
partitive aikaistuttuanne aikaistuttujanne
inessive aikaistutussanne aikaistutuissanne
elative aikaistutustanne aikaistutuistanne
illative aikaistuttuunne aikaistuttuihinne
adessive aikaistutullanne aikaistutuillanne
ablative aikaistutultanne aikaistutuiltanne
allative aikaistutullenne aikaistutuillenne
essive aikaistuttunanne aikaistuttuinanne
translative aikaistutuksenne aikaistutuiksenne
abessive aikaistututtanne aikaistutuittanne
instructive
comitative aikaistuttuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikaistuttunsa aikaistuttunsa
accusative nom. aikaistuttunsa aikaistuttunsa
gen. aikaistuttunsa
genitive aikaistuttunsa aikaistuttujensa
partitive aikaistuttuaan
aikaistuttuansa
aikaistuttujaan
aikaistuttujansa
inessive aikaistutussaan
aikaistutussansa
aikaistutuissaan
aikaistutuissansa
elative aikaistutustaan
aikaistutustansa
aikaistutuistaan
aikaistutuistansa
illative aikaistuttuunsa aikaistuttuihinsa
adessive aikaistutullaan
aikaistutullansa
aikaistutuillaan
aikaistutuillansa
ablative aikaistutultaan
aikaistutultansa
aikaistutuiltaan
aikaistutuiltansa
allative aikaistutulleen
aikaistutullensa
aikaistutuilleen
aikaistutuillensa
essive aikaistuttunaan
aikaistuttunansa
aikaistuttuinaan
aikaistuttuinansa
translative aikaistutukseen
aikaistutuksensa
aikaistutuikseen
aikaistutuiksensa
abessive aikaistututtaan
aikaistututtansa
aikaistutuittaan
aikaistutuittansa
instructive
comitative aikaistuttuineen
aikaistuttuinensa