aikaistua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word aikaistua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word aikaistua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say aikaistua in singular and plural. Everything you need to know about the word aikaistua you have here. The definition of the word aikaistua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofaikaistua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

aikaistaa +‎ -ua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈɑi̯kɑi̯stuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): ai‧kais‧tu‧a

Verb

aikaistua

  1. (intransitive) to become earlier (be going to take place or happen earlier)

Conjugation

Inflection of aikaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikaistun en aikaistu 1st sing. olen aikaistunut en ole aikaistunut
2nd sing. aikaistut et aikaistu 2nd sing. olet aikaistunut et ole aikaistunut
3rd sing. aikaistuu ei aikaistu 3rd sing. on aikaistunut ei ole aikaistunut
1st plur. aikaistumme emme aikaistu 1st plur. olemme aikaistuneet emme ole aikaistuneet
2nd plur. aikaistutte ette aikaistu 2nd plur. olette aikaistuneet ette ole aikaistuneet
3rd plur. aikaistuvat eivät aikaistu 3rd plur. ovat aikaistuneet eivät ole aikaistuneet
passive aikaistutaan ei aikaistuta passive on aikaistuttu ei ole aikaistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikaistuin en aikaistunut 1st sing. olin aikaistunut en ollut aikaistunut
2nd sing. aikaistuit et aikaistunut 2nd sing. olit aikaistunut et ollut aikaistunut
3rd sing. aikaistui ei aikaistunut 3rd sing. oli aikaistunut ei ollut aikaistunut
1st plur. aikaistuimme emme aikaistuneet 1st plur. olimme aikaistuneet emme olleet aikaistuneet
2nd plur. aikaistuitte ette aikaistuneet 2nd plur. olitte aikaistuneet ette olleet aikaistuneet
3rd plur. aikaistuivat eivät aikaistuneet 3rd plur. olivat aikaistuneet eivät olleet aikaistuneet
passive aikaistuttiin ei aikaistuttu passive oli aikaistuttu ei ollut aikaistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikaistuisin en aikaistuisi 1st sing. olisin aikaistunut en olisi aikaistunut
2nd sing. aikaistuisit et aikaistuisi 2nd sing. olisit aikaistunut et olisi aikaistunut
3rd sing. aikaistuisi ei aikaistuisi 3rd sing. olisi aikaistunut ei olisi aikaistunut
1st plur. aikaistuisimme emme aikaistuisi 1st plur. olisimme aikaistuneet emme olisi aikaistuneet
2nd plur. aikaistuisitte ette aikaistuisi 2nd plur. olisitte aikaistuneet ette olisi aikaistuneet
3rd plur. aikaistuisivat eivät aikaistuisi 3rd plur. olisivat aikaistuneet eivät olisi aikaistuneet
passive aikaistuttaisiin ei aikaistuttaisi passive olisi aikaistuttu ei olisi aikaistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. aikaistu älä aikaistu 2nd sing.
3rd sing. aikaistukoon älköön aikaistuko 3rd sing. olkoon aikaistunut älköön olko aikaistunut
1st plur. aikaistukaamme älkäämme aikaistuko 1st plur.
2nd plur. aikaistukaa älkää aikaistuko 2nd plur.
3rd plur. aikaistukoot älkööt aikaistuko 3rd plur. olkoot aikaistuneet älkööt olko aikaistuneet
passive aikaistuttakoon älköön aikaistuttako passive olkoon aikaistuttu älköön olko aikaistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. aikaistunen en aikaistune 1st sing. lienen aikaistunut en liene aikaistunut
2nd sing. aikaistunet et aikaistune 2nd sing. lienet aikaistunut et liene aikaistunut
3rd sing. aikaistunee ei aikaistune 3rd sing. lienee aikaistunut ei liene aikaistunut
1st plur. aikaistunemme emme aikaistune 1st plur. lienemme aikaistuneet emme liene aikaistuneet
2nd plur. aikaistunette ette aikaistune 2nd plur. lienette aikaistuneet ette liene aikaistuneet
3rd plur. aikaistunevat eivät aikaistune 3rd plur. lienevät aikaistuneet eivät liene aikaistuneet
passive aikaistuttaneen ei aikaistuttane passive lienee aikaistuttu ei liene aikaistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st aikaistua present aikaistuva aikaistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aikaistuakseni aikaistuaksemme
2nd aikaistuaksesi aikaistuaksenne
3rd aikaistuakseen
aikaistuaksensa
past aikaistunut aikaistuttu
2nd inessive2 aikaistuessa aikaistuttaessa agent4 aikaistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aikaistuessani aikaistuessamme
2nd aikaistuessasi aikaistuessanne
3rd aikaistuessaan
aikaistuessansa
negative aikaistumaton
instructive aikaistuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive aikaistumassa
elative aikaistumasta
illative aikaistumaan
adessive aikaistumalla
abessive aikaistumatta
instructive aikaistuman aikaistuttaman
4th3 verbal noun aikaistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st aikaistumaisillani aikaistumaisillamme
2nd aikaistumaisillasi aikaistumaisillanne
3rd aikaistumaisillaan
aikaistumaisillansa

Synonyms

Derived terms

Further reading