aikaistuva

Hello, you have come here looking for the meaning of the word aikaistuva. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word aikaistuva, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say aikaistuva in singular and plural. Everything you need to know about the word aikaistuva you have here. The definition of the word aikaistuva will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofaikaistuva, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Participle

aikaistuva

  1. present active participle of aikaistua

Declension

Inflection of aikaistuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative aikaistuva aikaistuvat
genitive aikaistuvan aikaistuvien
partitive aikaistuvaa aikaistuvia
illative aikaistuvaan aikaistuviin
singular plural
nominative aikaistuva aikaistuvat
accusative nom. aikaistuva aikaistuvat
gen. aikaistuvan
genitive aikaistuvan aikaistuvien
aikaistuvain rare
partitive aikaistuvaa aikaistuvia
inessive aikaistuvassa aikaistuvissa
elative aikaistuvasta aikaistuvista
illative aikaistuvaan aikaistuviin
adessive aikaistuvalla aikaistuvilla
ablative aikaistuvalta aikaistuvilta
allative aikaistuvalle aikaistuville
essive aikaistuvana aikaistuvina
translative aikaistuvaksi aikaistuviksi
abessive aikaistuvatta aikaistuvitta
instructive — aikaistuvin
comitative — aikaistuvine
Possessive forms of aikaistuva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative aikaistuvani aikaistuvani
accusative nom. aikaistuvani aikaistuvani
gen. aikaistuvani
genitive aikaistuvani aikaistuvieni
aikaistuvaini rare
partitive aikaistuvaani aikaistuviani
inessive aikaistuvassani aikaistuvissani
elative aikaistuvastani aikaistuvistani
illative aikaistuvaani aikaistuviini
adessive aikaistuvallani aikaistuvillani
ablative aikaistuvaltani aikaistuviltani
allative aikaistuvalleni aikaistuvilleni
essive aikaistuvanani aikaistuvinani
translative aikaistuvakseni aikaistuvikseni
abessive aikaistuvattani aikaistuvittani
instructive — —
comitative — aikaistuvineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative aikaistuvasi aikaistuvasi
accusative nom. aikaistuvasi aikaistuvasi
gen. aikaistuvasi
genitive aikaistuvasi aikaistuviesi
aikaistuvaisi rare
partitive aikaistuvaasi aikaistuviasi
inessive aikaistuvassasi aikaistuvissasi
elative aikaistuvastasi aikaistuvistasi
illative aikaistuvaasi aikaistuviisi
adessive aikaistuvallasi aikaistuvillasi
ablative aikaistuvaltasi aikaistuviltasi
allative aikaistuvallesi aikaistuvillesi
essive aikaistuvanasi aikaistuvinasi
translative aikaistuvaksesi aikaistuviksesi
abessive aikaistuvattasi aikaistuvittasi
instructive — —
comitative — aikaistuvinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative aikaistuvamme aikaistuvamme
accusative nom. aikaistuvamme aikaistuvamme
gen. aikaistuvamme
genitive aikaistuvamme aikaistuviemme
aikaistuvaimme rare
partitive aikaistuvaamme aikaistuviamme
inessive aikaistuvassamme aikaistuvissamme
elative aikaistuvastamme aikaistuvistamme
illative aikaistuvaamme aikaistuviimme
adessive aikaistuvallamme aikaistuvillamme
ablative aikaistuvaltamme aikaistuviltamme
allative aikaistuvallemme aikaistuvillemme
essive aikaistuvanamme aikaistuvinamme
translative aikaistuvaksemme aikaistuviksemme
abessive aikaistuvattamme aikaistuvittamme
instructive — —
comitative — aikaistuvinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative aikaistuvanne aikaistuvanne
accusative nom. aikaistuvanne aikaistuvanne
gen. aikaistuvanne
genitive aikaistuvanne aikaistuvienne
aikaistuvainne rare
partitive aikaistuvaanne aikaistuvianne
inessive aikaistuvassanne aikaistuvissanne
elative aikaistuvastanne aikaistuvistanne
illative aikaistuvaanne aikaistuviinne
adessive aikaistuvallanne aikaistuvillanne
ablative aikaistuvaltanne aikaistuviltanne
allative aikaistuvallenne aikaistuvillenne
essive aikaistuvananne aikaistuvinanne
translative aikaistuvaksenne aikaistuviksenne
abessive aikaistuvattanne aikaistuvittanne
instructive — —
comitative — aikaistuvinenne
third-person possessor
singular plural
nominative aikaistuvansa aikaistuvansa
accusative nom. aikaistuvansa aikaistuvansa
gen. aikaistuvansa
genitive aikaistuvansa aikaistuviensa
aikaistuvainsa rare
partitive aikaistuvaansa aikaistuviaan
aikaistuviansa
inessive aikaistuvassaan
aikaistuvassansa 		aikaistuvissaan
aikaistuvissansa
elative aikaistuvastaan
aikaistuvastansa 		aikaistuvistaan
aikaistuvistansa
illative aikaistuvaansa aikaistuviinsa
adessive aikaistuvallaan
aikaistuvallansa 		aikaistuvillaan
aikaistuvillansa
ablative aikaistuvaltaan
aikaistuvaltansa 		aikaistuviltaan
aikaistuviltansa
allative aikaistuvalleen
aikaistuvallensa 		aikaistuvilleen
aikaistuvillensa
essive aikaistuvanaan
aikaistuvanansa 		aikaistuvinaan
aikaistuvinansa
translative aikaistuvakseen
aikaistuvaksensa 		aikaistuvikseen
aikaistuviksensa
abessive aikaistuvattaan
aikaistuvattansa 		aikaistuvittaan
aikaistuvittansa
instructive — —
comitative — aikaistuvineen
aikaistuvinensa
Wikious
Boobota
Sagapedia