From aika (“time”) + määre (“attribute”).
aikamääre
| Inflection of aikamääre (Kotus type 48/hame, no gradation) | |||
|---|---|---|---|
| nominative | aikamääre | aikamääreet | |
| genitive | aikamääreen | aikamääreiden aikamääreitten | |
| partitive | aikamäärettä | aikamääreitä | |
| illative | aikamääreeseen | aikamääreisiin aikamääreihin | |
| singular | plural | ||
| nominative | aikamääre | aikamääreet | |
| accusative | nom. | aikamääre | aikamääreet |
| gen. | aikamääreen | ||
| genitive | aikamääreen | aikamääreiden aikamääreitten | |
| partitive | aikamäärettä | aikamääreitä | |
| inessive | aikamääreessä | aikamääreissä | |
| elative | aikamääreestä | aikamääreistä | |
| illative | aikamääreeseen | aikamääreisiin aikamääreihin | |
| adessive | aikamääreellä | aikamääreillä | |
| ablative | aikamääreeltä | aikamääreiltä | |
| allative | aikamääreelle | aikamääreille | |
| essive | aikamääreenä | aikamääreinä | |
| translative | aikamääreeksi | aikamääreiksi | |
| abessive | aikamääreettä | aikamääreittä | |
| instructive | — | aikamäärein | |
| comitative | See the possessive forms below. | ||