Borrowed from Swedish duplikat, ultimately from Latin duplicātus.
duplikaatti
Inflection of duplikaatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | duplikaatti | duplikaatit | |
genitive | duplikaatin | duplikaattien | |
partitive | duplikaattia | duplikaatteja | |
illative | duplikaattiin | duplikaatteihin | |
singular | plural | ||
nominative | duplikaatti | duplikaatit | |
accusative | nom. | duplikaatti | duplikaatit |
gen. | duplikaatin | ||
genitive | duplikaatin | duplikaattien | |
partitive | duplikaattia | duplikaatteja | |
inessive | duplikaatissa | duplikaateissa | |
elative | duplikaatista | duplikaateista | |
illative | duplikaattiin | duplikaatteihin | |
adessive | duplikaatilla | duplikaateilla | |
ablative | duplikaatilta | duplikaateilta | |
allative | duplikaatille | duplikaateille | |
essive | duplikaattina | duplikaatteina | |
translative | duplikaatiksi | duplikaateiksi | |
abessive | duplikaatitta | duplikaateitta | |
instructive | — | duplikaatein | |
comitative | See the possessive forms below. |