erkauttaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word erkauttaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word erkauttaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say erkauttaa in singular and plural. Everything you need to know about the word erkauttaa you have here. The definition of the word erkauttaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oferkauttaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

erata +‎ -uttaa

Pronunciation

Verb

erkauttaa

  1. (transitive) to separate, to cause to diverge

Conjugation

Inflection of erkauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkautan en erkauta 1st sing. olen erkauttanut en ole erkauttanut
2nd sing. erkautat et erkauta 2nd sing. olet erkauttanut et ole erkauttanut
3rd sing. erkauttaa ei erkauta 3rd sing. on erkauttanut ei ole erkauttanut
1st plur. erkautamme emme erkauta 1st plur. olemme erkauttaneet emme ole erkauttaneet
2nd plur. erkautatte ette erkauta 2nd plur. olette erkauttaneet ette ole erkauttaneet
3rd plur. erkauttavat eivät erkauta 3rd plur. ovat erkauttaneet eivät ole erkauttaneet
passive erkautetaan ei erkauteta passive on erkautettu ei ole erkautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkautin en erkauttanut 1st sing. olin erkauttanut en ollut erkauttanut
2nd sing. erkautit et erkauttanut 2nd sing. olit erkauttanut et ollut erkauttanut
3rd sing. erkautti ei erkauttanut 3rd sing. oli erkauttanut ei ollut erkauttanut
1st plur. erkautimme emme erkauttaneet 1st plur. olimme erkauttaneet emme olleet erkauttaneet
2nd plur. erkautitte ette erkauttaneet 2nd plur. olitte erkauttaneet ette olleet erkauttaneet
3rd plur. erkauttivat eivät erkauttaneet 3rd plur. olivat erkauttaneet eivät olleet erkauttaneet
passive erkautettiin ei erkautettu passive oli erkautettu ei ollut erkautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkauttaisin en erkauttaisi 1st sing. olisin erkauttanut en olisi erkauttanut
2nd sing. erkauttaisit et erkauttaisi 2nd sing. olisit erkauttanut et olisi erkauttanut
3rd sing. erkauttaisi ei erkauttaisi 3rd sing. olisi erkauttanut ei olisi erkauttanut
1st plur. erkauttaisimme emme erkauttaisi 1st plur. olisimme erkauttaneet emme olisi erkauttaneet
2nd plur. erkauttaisitte ette erkauttaisi 2nd plur. olisitte erkauttaneet ette olisi erkauttaneet
3rd plur. erkauttaisivat eivät erkauttaisi 3rd plur. olisivat erkauttaneet eivät olisi erkauttaneet
passive erkautettaisiin ei erkautettaisi passive olisi erkautettu ei olisi erkautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. erkauta älä erkauta 2nd sing. — —
3rd sing. erkauttakoon älköön erkauttako 3rd sing. olkoon erkauttanut älköön olko erkauttanut
1st plur. erkauttakaamme älkäämme erkauttako 1st plur. — —
2nd plur. erkauttakaa älkää erkauttako 2nd plur. — —
3rd plur. erkauttakoot älkööt erkauttako 3rd plur. olkoot erkauttaneet älkööt olko erkauttaneet
passive erkautettakoon älköön erkautettako passive olkoon erkautettu älköön olko erkautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. erkauttanen en erkauttane 1st sing. lienen erkauttanut en liene erkauttanut
2nd sing. erkauttanet et erkauttane 2nd sing. lienet erkauttanut et liene erkauttanut
3rd sing. erkauttanee ei erkauttane 3rd sing. lienee erkauttanut ei liene erkauttanut
1st plur. erkauttanemme emme erkauttane 1st plur. lienemme erkauttaneet emme liene erkauttaneet
2nd plur. erkauttanette ette erkauttane 2nd plur. lienette erkauttaneet ette liene erkauttaneet
3rd plur. erkauttanevat eivät erkauttane 3rd plur. lienevät erkauttaneet eivät liene erkauttaneet
passive erkautettaneen ei erkautettane passive lienee erkautettu ei liene erkautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st erkauttaa present erkauttava erkautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erkauttaakseni erkauttaaksemme
2nd erkauttaaksesi erkauttaaksenne
3rd erkauttaakseen
erkauttaaksensa
past erkauttanut erkautettu
2nd inessive2 erkauttaessa erkautettaessa agent4 erkauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erkauttaessani erkauttaessamme
2nd erkauttaessasi erkauttaessanne
3rd erkauttaessaan
erkauttaessansa
negative erkauttamaton
instructive erkauttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form erkauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive erkauttamassa —
elative erkauttamasta —
illative erkauttamaan —
adessive erkauttamalla —
abessive erkauttamatta —
instructive erkauttaman erkautettaman
4th3 verbal noun erkauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st erkauttamaisillani erkauttamaisillamme
2nd erkauttamaisillasi erkauttamaisillanne
3rd erkauttamaisillaan
erkauttamaisillansa
Wikious
Boobota
Sagapedia