esineistö

esine (“artefact”) +‎ -stö (“suffix forming collective nouns”)

• IPA^(key): /ˈesinei̯stø/,
• Rhymes: -eistø
• Hyphenation^(key): esi‧neis‧tö

esineistö

1. The artefacts of a certain place or area collectively; often used in historical or anthropological context.

   Kampakeraamisen kulttuurin esineistöä on löydetty laajalta alueelta Pohjois-Euroopasta.

   Artefacts of the comb-ceramic culture have been found on a wide area in northern Europe.

• “esineistö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎ (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02