eventiivi

Hello, you have come here looking for the meaning of the word eventiivi. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word eventiivi, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say eventiivi in singular and plural. Everything you need to know about the word eventiivi you have here. The definition of the word eventiivi will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofeventiivi, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Internationalism (see English eventive).

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈeʋentiːʋi/,
  • Rhymes: -iːʋi
  • Syllabification(key): e‧ven‧tii‧vi

Noun

eventiivi

  1. (grammar) eventive

Declension

Inflection of eventiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative eventiivi eventiivit
genitive eventiivin eventiivien
partitive eventiiviä eventiivejä
illative eventiiviin eventiiveihin
singular plural
nominative eventiivi eventiivit
accusative nom. eventiivi eventiivit
gen. eventiivin
genitive eventiivin eventiivien
partitive eventiiviä eventiivejä
inessive eventiivissä eventiiveissä
elative eventiivistä eventiiveistä
illative eventiiviin eventiiveihin
adessive eventiivillä eventiiveillä
ablative eventiiviltä eventiiveiltä
allative eventiiville eventiiveille
essive eventiivinä eventiiveinä
translative eventiiviksi eventiiveiksi
abessive eventiivittä eventiiveittä
instructive — eventiivein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of eventiivi (Kotus type 5/risti, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative eventiivini eventiivini
accusative nom. eventiivini eventiivini
gen. eventiivini
genitive eventiivini eventiivieni
partitive eventiiviäni eventiivejäni
inessive eventiivissäni eventiiveissäni
elative eventiivistäni eventiiveistäni
illative eventiiviini eventiiveihini
adessive eventiivilläni eventiiveilläni
ablative eventiiviltäni eventiiveiltäni
allative eventiivilleni eventiiveilleni
essive eventiivinäni eventiiveinäni
translative eventiivikseni eventiiveikseni
abessive eventiivittäni eventiiveittäni
instructive — —
comitative — eventiiveineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eventiivisi eventiivisi
accusative nom. eventiivisi eventiivisi
gen. eventiivisi
genitive eventiivisi eventiiviesi
partitive eventiiviäsi eventiivejäsi
inessive eventiivissäsi eventiiveissäsi
elative eventiivistäsi eventiiveistäsi
illative eventiiviisi eventiiveihisi
adessive eventiivilläsi eventiiveilläsi
ablative eventiiviltäsi eventiiveiltäsi
allative eventiivillesi eventiiveillesi
essive eventiivinäsi eventiiveinäsi
translative eventiiviksesi eventiiveiksesi
abessive eventiivittäsi eventiiveittäsi
instructive — —
comitative — eventiiveinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative eventiivimme eventiivimme
accusative nom. eventiivimme eventiivimme
gen. eventiivimme
genitive eventiivimme eventiiviemme
partitive eventiiviämme eventiivejämme
inessive eventiivissämme eventiiveissämme
elative eventiivistämme eventiiveistämme
illative eventiiviimme eventiiveihimme
adessive eventiivillämme eventiiveillämme
ablative eventiiviltämme eventiiveiltämme
allative eventiivillemme eventiiveillemme
essive eventiivinämme eventiiveinämme
translative eventiiviksemme eventiiveiksemme
abessive eventiivittämme eventiiveittämme
instructive — —
comitative — eventiiveinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative eventiivinne eventiivinne
accusative nom. eventiivinne eventiivinne
gen. eventiivinne
genitive eventiivinne eventiivienne
partitive eventiiviänne eventiivejänne
inessive eventiivissänne eventiiveissänne
elative eventiivistänne eventiiveistänne
illative eventiiviinne eventiiveihinne
adessive eventiivillänne eventiiveillänne
ablative eventiiviltänne eventiiveiltänne
allative eventiivillenne eventiiveillenne
essive eventiivinänne eventiiveinänne
translative eventiiviksenne eventiiveiksenne
abessive eventiivittänne eventiiveittänne
instructive — —
comitative — eventiiveinenne
third-person possessor
singular plural
nominative eventiivinsä eventiivinsä
accusative nom. eventiivinsä eventiivinsä
gen. eventiivinsä
genitive eventiivinsä eventiiviensä
partitive eventiiviään
eventiiviänsä 		eventiivejään
eventiivejänsä
inessive eventiivissään
eventiivissänsä 		eventiiveissään
eventiiveissänsä
elative eventiivistään
eventiivistänsä 		eventiiveistään
eventiiveistänsä
illative eventiiviinsä eventiiveihinsä
adessive eventiivillään
eventiivillänsä 		eventiiveillään
eventiiveillänsä
ablative eventiiviltään
eventiiviltänsä 		eventiiveiltään
eventiiveiltänsä
allative eventiivilleen
eventiivillensä 		eventiiveilleen
eventiiveillensä
essive eventiivinään
eventiivinänsä 		eventiiveinään
eventiiveinänsä
translative eventiivikseen
eventiiviksensä 		eventiiveikseen
eventiiveiksensä
abessive eventiivittään
eventiivittänsä 		eventiiveittään
eventiiveittänsä
instructive — —
comitative — eventiiveineen
eventiiveinensä
Wikious
Boobota
Sagapedia