haku (“act of filing an application”) + kelpoisuus (“eligibility”); hakukelpoinen + -uus.
hakukelpoisuus
Inflection of hakukelpoisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | hakukelpoisuus | hakukelpoisuudet | |
genitive | hakukelpoisuuden | hakukelpoisuuksien | |
partitive | hakukelpoisuutta | hakukelpoisuuksia | |
illative | hakukelpoisuuteen | hakukelpoisuuksiin | |
singular | plural | ||
nominative | hakukelpoisuus | hakukelpoisuudet | |
accusative | nom. | hakukelpoisuus | hakukelpoisuudet |
gen. | hakukelpoisuuden | ||
genitive | hakukelpoisuuden | hakukelpoisuuksien | |
partitive | hakukelpoisuutta | hakukelpoisuuksia | |
inessive | hakukelpoisuudessa | hakukelpoisuuksissa | |
elative | hakukelpoisuudesta | hakukelpoisuuksista | |
illative | hakukelpoisuuteen | hakukelpoisuuksiin | |
adessive | hakukelpoisuudella | hakukelpoisuuksilla | |
ablative | hakukelpoisuudelta | hakukelpoisuuksilta | |
allative | hakukelpoisuudelle | hakukelpoisuuksille | |
essive | hakukelpoisuutena | hakukelpoisuuksina | |
translative | hakukelpoisuudeksi | hakukelpoisuuksiksi | |
abessive | hakukelpoisuudetta | hakukelpoisuuksitta | |
instructive | — | hakukelpoisuuksin | |
comitative | See the possessive forms below. |