idätellä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word idätellä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word idätellä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say idätellä in singular and plural. Everything you need to know about the word idätellä you have here. The definition of the word idätellä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofidätellä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

idättää +‎ -ella (frequentative aspect)

Pronunciation

Verb

idätellä

  1. (transitive) frequentative of idättää (to sprout, germinate)
  2. (transitive, figuratively) to nourish

Conjugation

Inflection of idätellä (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idättelen en idättele 1st sing. olen idätellyt en ole idätellyt
2nd sing. idättelet et idättele 2nd sing. olet idätellyt et ole idätellyt
3rd sing. idättelee ei idättele 3rd sing. on idätellyt ei ole idätellyt
1st plur. idättelemme emme idättele 1st plur. olemme idätelleet emme ole idätelleet
2nd plur. idättelette ette idättele 2nd plur. olette idätelleet ette ole idätelleet
3rd plur. idättelevät eivät idättele 3rd plur. ovat idätelleet eivät ole idätelleet
passive idätellään ei idätellä passive on idätelty ei ole idätelty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idättelin en idätellyt 1st sing. olin idätellyt en ollut idätellyt
2nd sing. idättelit et idätellyt 2nd sing. olit idätellyt et ollut idätellyt
3rd sing. idätteli ei idätellyt 3rd sing. oli idätellyt ei ollut idätellyt
1st plur. idättelimme emme idätelleet 1st plur. olimme idätelleet emme olleet idätelleet
2nd plur. idättelitte ette idätelleet 2nd plur. olitte idätelleet ette olleet idätelleet
3rd plur. idättelivät eivät idätelleet 3rd plur. olivat idätelleet eivät olleet idätelleet
passive idäteltiin ei idätelty passive oli idätelty ei ollut idätelty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idättelisin en idättelisi 1st sing. olisin idätellyt en olisi idätellyt
2nd sing. idättelisit et idättelisi 2nd sing. olisit idätellyt et olisi idätellyt
3rd sing. idättelisi ei idättelisi 3rd sing. olisi idätellyt ei olisi idätellyt
1st plur. idättelisimme emme idättelisi 1st plur. olisimme idätelleet emme olisi idätelleet
2nd plur. idättelisitte ette idättelisi 2nd plur. olisitte idätelleet ette olisi idätelleet
3rd plur. idättelisivät eivät idättelisi 3rd plur. olisivat idätelleet eivät olisi idätelleet
passive idäteltäisiin ei idäteltäisi passive olisi idätelty ei olisi idätelty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. idättele älä idättele 2nd sing.
3rd sing. idätelköön älköön idätelkö 3rd sing. olkoon idätellyt älköön olko idätellyt
1st plur. idätelkäämme älkäämme idätelkö 1st plur.
2nd plur. idätelkää älkää idätelkö 2nd plur.
3rd plur. idätelkööt älkööt idätelkö 3rd plur. olkoot idätelleet älkööt olko idätelleet
passive idäteltäköön älköön idäteltäkö passive olkoon idätelty älköön olko idätelty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. idätellen en idätelle 1st sing. lienen idätellyt en liene idätellyt
2nd sing. idätellet et idätelle 2nd sing. lienet idätellyt et liene idätellyt
3rd sing. idätellee ei idätelle 3rd sing. lienee idätellyt ei liene idätellyt
1st plur. idätellemme emme idätelle 1st plur. lienemme idätelleet emme liene idätelleet
2nd plur. idätellette ette idätelle 2nd plur. lienette idätelleet ette liene idätelleet
3rd plur. idätellevät eivät idätelle 3rd plur. lienevät idätelleet eivät liene idätelleet
passive idäteltäneen ei idäteltäne passive lienee idätelty ei liene idätelty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st idätellä present idättelevä idäteltävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st idätelläkseni idätelläksemme
2nd idätelläksesi idätelläksenne
3rd idätelläkseen
idätelläksensä
past idätellyt idätelty
2nd inessive2 idätellessä idäteltäessä agent4 idättelemä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st idätellessäni idätellessämme
2nd idätellessäsi idätellessänne
3rd idätellessään
idätellessänsä
negative idättelemätön
instructive idätellen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive idättelemässä
elative idättelemästä
illative idättelemään
adessive idättelemällä
abessive idättelemättä
instructive idättelemän idäteltämän
4th3 verbal noun idätteleminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st idättelemäisilläni idättelemäisillämme
2nd idättelemäisilläsi idättelemäisillänne
3rd idättelemäisillään
idättelemäisillänsä

Further reading