irtaantua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word irtaantua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word irtaantua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say irtaantua in singular and plural. Everything you need to know about the word irtaantua you have here. The definition of the word irtaantua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofirtaantua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

irta- +‎ -antua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈirtɑːntuɑˣ/,
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): ir‧taan‧tu‧a

Verb

irtaantua

  1. (intransitive) Synonym of irtautua

Conjugation

Inflection of irtaantua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtaannun en irtaannu 1st sing. olen irtaantunut en ole irtaantunut
2nd sing. irtaannut et irtaannu 2nd sing. olet irtaantunut et ole irtaantunut
3rd sing. irtaantuu ei irtaannu 3rd sing. on irtaantunut ei ole irtaantunut
1st plur. irtaannumme emme irtaannu 1st plur. olemme irtaantuneet emme ole irtaantuneet
2nd plur. irtaannutte ette irtaannu 2nd plur. olette irtaantuneet ette ole irtaantuneet
3rd plur. irtaantuvat eivät irtaannu 3rd plur. ovat irtaantuneet eivät ole irtaantuneet
passive irtaannutaan ei irtaannuta passive on irtaannuttu ei ole irtaannuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtaannuin en irtaantunut 1st sing. olin irtaantunut en ollut irtaantunut
2nd sing. irtaannuit et irtaantunut 2nd sing. olit irtaantunut et ollut irtaantunut
3rd sing. irtaantui ei irtaantunut 3rd sing. oli irtaantunut ei ollut irtaantunut
1st plur. irtaannuimme emme irtaantuneet 1st plur. olimme irtaantuneet emme olleet irtaantuneet
2nd plur. irtaannuitte ette irtaantuneet 2nd plur. olitte irtaantuneet ette olleet irtaantuneet
3rd plur. irtaantuivat eivät irtaantuneet 3rd plur. olivat irtaantuneet eivät olleet irtaantuneet
passive irtaannuttiin ei irtaannuttu passive oli irtaannuttu ei ollut irtaannuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtaantuisin en irtaantuisi 1st sing. olisin irtaantunut en olisi irtaantunut
2nd sing. irtaantuisit et irtaantuisi 2nd sing. olisit irtaantunut et olisi irtaantunut
3rd sing. irtaantuisi ei irtaantuisi 3rd sing. olisi irtaantunut ei olisi irtaantunut
1st plur. irtaantuisimme emme irtaantuisi 1st plur. olisimme irtaantuneet emme olisi irtaantuneet
2nd plur. irtaantuisitte ette irtaantuisi 2nd plur. olisitte irtaantuneet ette olisi irtaantuneet
3rd plur. irtaantuisivat eivät irtaantuisi 3rd plur. olisivat irtaantuneet eivät olisi irtaantuneet
passive irtaannuttaisiin ei irtaannuttaisi passive olisi irtaannuttu ei olisi irtaannuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. irtaannu älä irtaannu 2nd sing. — —
3rd sing. irtaantukoon älköön irtaantuko 3rd sing. olkoon irtaantunut älköön olko irtaantunut
1st plur. irtaantukaamme älkäämme irtaantuko 1st plur. — —
2nd plur. irtaantukaa älkää irtaantuko 2nd plur. — —
3rd plur. irtaantukoot älkööt irtaantuko 3rd plur. olkoot irtaantuneet älkööt olko irtaantuneet
passive irtaannuttakoon älköön irtaannuttako passive olkoon irtaannuttu älköön olko irtaannuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. irtaantunen en irtaantune 1st sing. lienen irtaantunut en liene irtaantunut
2nd sing. irtaantunet et irtaantune 2nd sing. lienet irtaantunut et liene irtaantunut
3rd sing. irtaantunee ei irtaantune 3rd sing. lienee irtaantunut ei liene irtaantunut
1st plur. irtaantunemme emme irtaantune 1st plur. lienemme irtaantuneet emme liene irtaantuneet
2nd plur. irtaantunette ette irtaantune 2nd plur. lienette irtaantuneet ette liene irtaantuneet
3rd plur. irtaantunevat eivät irtaantune 3rd plur. lienevät irtaantuneet eivät liene irtaantuneet
passive irtaannuttaneen ei irtaannuttane passive lienee irtaannuttu ei liene irtaannuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st irtaantua present irtaantuva irtaannuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irtaantuakseni irtaantuaksemme
2nd irtaantuaksesi irtaantuaksenne
3rd irtaantuakseen
irtaantuaksensa
past irtaantunut irtaannuttu
2nd inessive2 irtaantuessa irtaannuttaessa agent4 irtaantuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irtaantuessani irtaantuessamme
2nd irtaantuessasi irtaantuessanne
3rd irtaantuessaan
irtaantuessansa
negative irtaantumaton
instructive irtaantuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive irtaantumassa —
elative irtaantumasta —
illative irtaantumaan —
adessive irtaantumalla —
abessive irtaantumatta —
instructive irtaantuman irtaannuttaman
4th3 verbal noun irtaantuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st irtaantumaisillani irtaantumaisillamme
2nd irtaantumaisillasi irtaantumaisillanne
3rd irtaantumaisillaan
irtaantumaisillansa

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia