itsehillintä

Hello, you have come here looking for the meaning of the word itsehillintä. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word itsehillintä, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say itsehillintä in singular and plural. Everything you need to know about the word itsehillintä you have here. The definition of the word itsehillintä will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofitsehillintä, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

itse- (“self-”) +‎ hillintä (“control, restrain”)

Pronunciation

Noun

itsehillintä

  1. self-control, self-command (ability to control one's desires and impulses)
  2. self-possession (calmness and composure, especially when under stress)
  3. anger management (ability to control one's anger)

Declension

Inflection of itsehillintä (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
nominative itsehillintä itsehillinnät
genitive itsehillinnän itsehillintöjen
partitive itsehillintää itsehillintöjä
illative itsehillintään itsehillintöihin
singular plural
nominative itsehillintä itsehillinnät
accusative nom. itsehillintä itsehillinnät
gen. itsehillinnän
genitive itsehillinnän itsehillintöjen
itsehillintäin rare
partitive itsehillintää itsehillintöjä
inessive itsehillinnässä itsehillinnöissä
elative itsehillinnästä itsehillinnöistä
illative itsehillintään itsehillintöihin
adessive itsehillinnällä itsehillinnöillä
ablative itsehillinnältä itsehillinnöiltä
allative itsehillinnälle itsehillinnöille
essive itsehillintänä itsehillintöinä
translative itsehillinnäksi itsehillinnöiksi
abessive itsehillinnättä itsehillinnöittä
instructive — itsehillinnöin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of itsehillintä (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative itsehillintäni itsehillintäni
accusative nom. itsehillintäni itsehillintäni
gen. itsehillintäni
genitive itsehillintäni itsehillintöjeni
itsehillintäini rare
partitive itsehillintääni itsehillintöjäni
inessive itsehillinnässäni itsehillinnöissäni
elative itsehillinnästäni itsehillinnöistäni
illative itsehillintääni itsehillintöihini
adessive itsehillinnälläni itsehillinnöilläni
ablative itsehillinnältäni itsehillinnöiltäni
allative itsehillinnälleni itsehillinnöilleni
essive itsehillintänäni itsehillintöinäni
translative itsehillinnäkseni itsehillinnöikseni
abessive itsehillinnättäni itsehillinnöittäni
instructive — —
comitative — itsehillintöineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative itsehillintäsi itsehillintäsi
accusative nom. itsehillintäsi itsehillintäsi
gen. itsehillintäsi
genitive itsehillintäsi itsehillintöjesi
itsehillintäisi rare
partitive itsehillintääsi itsehillintöjäsi
inessive itsehillinnässäsi itsehillinnöissäsi
elative itsehillinnästäsi itsehillinnöistäsi
illative itsehillintääsi itsehillintöihisi
adessive itsehillinnälläsi itsehillinnöilläsi
ablative itsehillinnältäsi itsehillinnöiltäsi
allative itsehillinnällesi itsehillinnöillesi
essive itsehillintänäsi itsehillintöinäsi
translative itsehillinnäksesi itsehillinnöiksesi
abessive itsehillinnättäsi itsehillinnöittäsi
instructive — —
comitative — itsehillintöinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative itsehillintämme itsehillintämme
accusative nom. itsehillintämme itsehillintämme
gen. itsehillintämme
genitive itsehillintämme itsehillintöjemme
itsehillintäimme rare
partitive itsehillintäämme itsehillintöjämme
inessive itsehillinnässämme itsehillinnöissämme
elative itsehillinnästämme itsehillinnöistämme
illative itsehillintäämme itsehillintöihimme
adessive itsehillinnällämme itsehillinnöillämme
ablative itsehillinnältämme itsehillinnöiltämme
allative itsehillinnällemme itsehillinnöillemme
essive itsehillintänämme itsehillintöinämme
translative itsehillinnäksemme itsehillinnöiksemme
abessive itsehillinnättämme itsehillinnöittämme
instructive — —
comitative — itsehillintöinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative itsehillintänne itsehillintänne
accusative nom. itsehillintänne itsehillintänne
gen. itsehillintänne
genitive itsehillintänne itsehillintöjenne
itsehillintäinne rare
partitive itsehillintäänne itsehillintöjänne
inessive itsehillinnässänne itsehillinnöissänne
elative itsehillinnästänne itsehillinnöistänne
illative itsehillintäänne itsehillintöihinne
adessive itsehillinnällänne itsehillinnöillänne
ablative itsehillinnältänne itsehillinnöiltänne
allative itsehillinnällenne itsehillinnöillenne
essive itsehillintänänne itsehillintöinänne
translative itsehillinnäksenne itsehillinnöiksenne
abessive itsehillinnättänne itsehillinnöittänne
instructive — —
comitative — itsehillintöinenne
third-person possessor
singular plural
nominative itsehillintänsä itsehillintänsä
accusative nom. itsehillintänsä itsehillintänsä
gen. itsehillintänsä
genitive itsehillintänsä itsehillintöjensä
itsehillintäinsä rare
partitive itsehillintäänsä itsehillintöjään
itsehillintöjänsä
inessive itsehillinnässään
itsehillinnässänsä 		itsehillinnöissään
itsehillinnöissänsä
elative itsehillinnästään
itsehillinnästänsä 		itsehillinnöistään
itsehillinnöistänsä
illative itsehillintäänsä itsehillintöihinsä
adessive itsehillinnällään
itsehillinnällänsä 		itsehillinnöillään
itsehillinnöillänsä
ablative itsehillinnältään
itsehillinnältänsä 		itsehillinnöiltään
itsehillinnöiltänsä
allative itsehillinnälleen
itsehillinnällensä 		itsehillinnöilleen
itsehillinnöillensä
essive itsehillintänään
itsehillintänänsä 		itsehillintöinään
itsehillintöinänsä
translative itsehillinnäkseen
itsehillinnäksensä 		itsehillinnöikseen
itsehillinnöiksensä
abessive itsehillinnättään
itsehillinnättänsä 		itsehillinnöittään
itsehillinnöittänsä
instructive — —
comitative — itsehillintöineen
itsehillintöinensä

See also

Further reading

Wikious
Boobota
Sagapedia