jäänjättömaa

jään +‎ jättömaa

• IPA^(key): /ˈjæːnˌjætːøˌmɑː/,
• Rhymes: -ɑː
• Hyphenation^(key): jään‧jättö‧maa

jäänjättömaa

1. Land uncovered by receding glaciers. (Is there an English equivalent to this definition?)
   • 2020 [2018], Valter Lang, translated by Hannu Oittinen, Homo Fennicus – Itämerensuomalaisten etnohistoria, translation of Läänemeresoome tulemised (in Estonian), →ISBN, page 65:

     Enemmän esiintyi silti näkemyksiä, joiden mukaan oleellisin uralilainen muuttoliike tapahtui mannerjään sulamisen jälkeen niin kutsutun jäänjättömaan valtaamisen vuoksi ja myöhäisemmät kulttuurinmuutokset liittyvät pikemminkin yhteiskunnallisiin sisäisiin kehityksiin ja diffuusioihin.

     There were still more prevalent views that posited that the most integral Uralic migration happened after the thawing of the ice caps (of the ice age) in order to take over the new land once covered by glaciers, and that later cultural changes had more to do with internal societal developments and diffusion.