keekoilla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word keekoilla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word keekoilla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say keekoilla in singular and plural. Everything you need to know about the word keekoilla you have here. The definition of the word keekoilla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofkeekoilla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

Probably akin to keikailla.

Pronunciation

Verb

keekoilla

  1. (colloquial) to behave like a dandy
    Synonym: keikailla
  2. (colloquial) to trick (instead of doing properly)
    Synonyms: kikkailla, jippoilla
Conjugation
Inflection of keekoilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keekoilen en keekoile 1st sing. olen keekoillut en ole keekoillut
2nd sing. keekoilet et keekoile 2nd sing. olet keekoillut et ole keekoillut
3rd sing. keekoilee ei keekoile 3rd sing. on keekoillut ei ole keekoillut
1st plur. keekoilemme emme keekoile 1st plur. olemme keekoilleet emme ole keekoilleet
2nd plur. keekoilette ette keekoile 2nd plur. olette keekoilleet ette ole keekoilleet
3rd plur. keekoilevat eivät keekoile 3rd plur. ovat keekoilleet eivät ole keekoilleet
passive keekoillaan ei keekoilla passive on keekoiltu ei ole keekoiltu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keekoilin en keekoillut 1st sing. olin keekoillut en ollut keekoillut
2nd sing. keekoilit et keekoillut 2nd sing. olit keekoillut et ollut keekoillut
3rd sing. keekoili ei keekoillut 3rd sing. oli keekoillut ei ollut keekoillut
1st plur. keekoilimme emme keekoilleet 1st plur. olimme keekoilleet emme olleet keekoilleet
2nd plur. keekoilitte ette keekoilleet 2nd plur. olitte keekoilleet ette olleet keekoilleet
3rd plur. keekoilivat eivät keekoilleet 3rd plur. olivat keekoilleet eivät olleet keekoilleet
passive keekoiltiin ei keekoiltu passive oli keekoiltu ei ollut keekoiltu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keekoilisin en keekoilisi 1st sing. olisin keekoillut en olisi keekoillut
2nd sing. keekoilisit et keekoilisi 2nd sing. olisit keekoillut et olisi keekoillut
3rd sing. keekoilisi ei keekoilisi 3rd sing. olisi keekoillut ei olisi keekoillut
1st plur. keekoilisimme emme keekoilisi 1st plur. olisimme keekoilleet emme olisi keekoilleet
2nd plur. keekoilisitte ette keekoilisi 2nd plur. olisitte keekoilleet ette olisi keekoilleet
3rd plur. keekoilisivat eivät keekoilisi 3rd plur. olisivat keekoilleet eivät olisi keekoilleet
passive keekoiltaisiin ei keekoiltaisi passive olisi keekoiltu ei olisi keekoiltu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. keekoile älä keekoile 2nd sing. — —
3rd sing. keekoilkoon älköön keekoilko 3rd sing. olkoon keekoillut älköön olko keekoillut
1st plur. keekoilkaamme älkäämme keekoilko 1st plur. — —
2nd plur. keekoilkaa älkää keekoilko 2nd plur. — —
3rd plur. keekoilkoot älkööt keekoilko 3rd plur. olkoot keekoilleet älkööt olko keekoilleet
passive keekoiltakoon älköön keekoiltako passive olkoon keekoiltu älköön olko keekoiltu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. keekoillen en keekoille 1st sing. lienen keekoillut en liene keekoillut
2nd sing. keekoillet et keekoille 2nd sing. lienet keekoillut et liene keekoillut
3rd sing. keekoillee ei keekoille 3rd sing. lienee keekoillut ei liene keekoillut
1st plur. keekoillemme emme keekoille 1st plur. lienemme keekoilleet emme liene keekoilleet
2nd plur. keekoillette ette keekoille 2nd plur. lienette keekoilleet ette liene keekoilleet
3rd plur. keekoillevat eivät keekoille 3rd plur. lienevät keekoilleet eivät liene keekoilleet
passive keekoiltaneen ei keekoiltane passive lienee keekoiltu ei liene keekoiltu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st keekoilla present keekoileva keekoiltava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keekoillakseni keekoillaksemme
2nd keekoillaksesi keekoillaksenne
3rd keekoillakseen
keekoillaksensa
past keekoillut keekoiltu
2nd inessive2 keekoillessa keekoiltaessa agent4 keekoilema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keekoillessani keekoillessamme
2nd keekoillessasi keekoillessanne
3rd keekoillessaan
keekoillessansa
negative keekoilematon
instructive keekoillen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive keekoilemassa —
elative keekoilemasta —
illative keekoilemaan —
adessive keekoilemalla —
abessive keekoilematta —
instructive keekoileman keekoiltaman
4th3 verbal noun keekoileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st keekoilemaisillani keekoilemaisillamme
2nd keekoilemaisillasi keekoilemaisillanne
3rd keekoilemaisillaan
keekoilemaisillansa
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Noun

keekoilla

  1. adessive plural of keeko
Wikious
Boobota
Sagapedia