Calque of German Kugelspritze or Swedish kulspruta; kuula (“ball, bullet”) + ruisku (“sprayer”).
kuularuisku
Inflection of kuularuisku (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | kuularuisku | kuularuiskut | |
genitive | kuularuiskun | kuularuiskujen | |
partitive | kuularuiskua | kuularuiskuja | |
illative | kuularuiskuun | kuularuiskuihin | |
singular | plural | ||
nominative | kuularuisku | kuularuiskut | |
accusative | nom. | kuularuisku | kuularuiskut |
gen. | kuularuiskun | ||
genitive | kuularuiskun | kuularuiskujen | |
partitive | kuularuiskua | kuularuiskuja | |
inessive | kuularuiskussa | kuularuiskuissa | |
elative | kuularuiskusta | kuularuiskuista | |
illative | kuularuiskuun | kuularuiskuihin | |
adessive | kuularuiskulla | kuularuiskuilla | |
ablative | kuularuiskulta | kuularuiskuilta | |
allative | kuularuiskulle | kuularuiskuille | |
essive | kuularuiskuna | kuularuiskuina | |
translative | kuularuiskuksi | kuularuiskuiksi | |
abessive | kuularuiskutta | kuularuiskuitta | |
instructive | — | kuularuiskuin | |
comitative | See the possessive forms below. |