From kuusen (“of a spruce”) + kärkkä (“cone”).
kuusenkärkkä
Declension of kuusenkärkkä (type 3/koira, kk-k gradation) | ||
---|---|---|
singular | plural | |
nominative | kuusenkärkkä | kuusenkärkät |
genitive | kuusenkärkän | kuusenkärkkiin |
partitive | kuusenkärkkää | kuusenkärkkiä |
illative | kuusenkärkkää | kuusenkärkkii |
inessive | kuusenkärkääs | kuusenkärkiis |
elative | kuusenkärkäst | kuusenkärkist |
allative | kuusenkärkälle | kuusenkärkille |
adessive | kuusenkärkääl | kuusenkärkiil |
ablative | kuusenkärkält | kuusenkärkilt |
translative | kuusenkärkäks | kuusenkärkiks |
essive | kuusenkärkkännä, kuusenkärkkään | kuusenkärkkinnä, kuusenkärkkiin |
exessive1) | kuusenkärkkänt | kuusenkärkkint |
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. |