käärme (“snake”) + kaula (“neck”)
käärmekaula
Inflection of käärmekaula (Kotus type 9/kala, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | käärmekaula | käärmekaulat | |
genitive | käärmekaulan | käärmekaulojen | |
partitive | käärmekaulaa | käärmekauloja | |
illative | käärmekaulaan | käärmekauloihin | |
singular | plural | ||
nominative | käärmekaula | käärmekaulat | |
accusative | nom. | käärmekaula | käärmekaulat |
gen. | käärmekaulan | ||
genitive | käärmekaulan | käärmekaulojen käärmekaulain rare | |
partitive | käärmekaulaa | käärmekauloja | |
inessive | käärmekaulassa | käärmekauloissa | |
elative | käärmekaulasta | käärmekauloista | |
illative | käärmekaulaan | käärmekauloihin | |
adessive | käärmekaulalla | käärmekauloilla | |
ablative | käärmekaulalta | käärmekauloilta | |
allative | käärmekaulalle | käärmekauloille | |
essive | käärmekaulana | käärmekauloina | |
translative | käärmekaulaksi | käärmekauloiksi | |
abessive | käärmekaulatta | käärmekauloitta | |
instructive | — | käärmekauloin | |
comitative | See the possessive forms below. |