maalli(nen) (“secular, worldly”) + -kko. Coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1853.
maallikko
Inflection of maallikko (Kotus type 4*A/laatikko, kk-k gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | maallikko | maallikot | |
genitive | maallikon | maallikkojen maallikoiden maallikoitten | |
partitive | maallikkoa | maallikkoja maallikoita | |
illative | maallikkoon | maallikkoihin maallikoihin | |
singular | plural | ||
nominative | maallikko | maallikot | |
accusative | nom. | maallikko | maallikot |
gen. | maallikon | ||
genitive | maallikon | maallikkojen maallikoiden maallikoitten | |
partitive | maallikkoa | maallikkoja maallikoita | |
inessive | maallikossa | maallikoissa | |
elative | maallikosta | maallikoista | |
illative | maallikkoon | maallikkoihin maallikoihin | |
adessive | maallikolla | maallikoilla | |
ablative | maallikolta | maallikoilta | |
allative | maallikolle | maallikoille | |
essive | maallikkona | maallikkoina | |
translative | maallikoksi | maallikoiksi | |
abessive | maallikotta | maallikoitta | |
instructive | — | maallikoin | |
comitative | See the possessive forms below. |