mieltää

Hello, you have come here looking for the meaning of the word mieltää. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word mieltää, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say mieltää in singular and plural. Everything you need to know about the word mieltää you have here. The definition of the word mieltää will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmieltää, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

mieli +‎ -tää

Pronunciation

Verb

mieltää

  1. (intransitive) to perceive, regard
Conjugation
Inflection of mieltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. miellän en miellä 1st sing. olen mieltänyt en ole mieltänyt
2nd sing. miellät et miellä 2nd sing. olet mieltänyt et ole mieltänyt
3rd sing. mieltää ei miellä 3rd sing. on mieltänyt ei ole mieltänyt
1st plur. miellämme emme miellä 1st plur. olemme mieltäneet emme ole mieltäneet
2nd plur. miellätte ette miellä 2nd plur. olette mieltäneet ette ole mieltäneet
3rd plur. mieltävät eivät miellä 3rd plur. ovat mieltäneet eivät ole mieltäneet
passive mielletään ei mielletä passive on mielletty ei ole mielletty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mielsin en mieltänyt 1st sing. olin mieltänyt en ollut mieltänyt
2nd sing. mielsit et mieltänyt 2nd sing. olit mieltänyt et ollut mieltänyt
3rd sing. mielsi ei mieltänyt 3rd sing. oli mieltänyt ei ollut mieltänyt
1st plur. mielsimme emme mieltäneet 1st plur. olimme mieltäneet emme olleet mieltäneet
2nd plur. mielsitte ette mieltäneet 2nd plur. olitte mieltäneet ette olleet mieltäneet
3rd plur. mielsivät eivät mieltäneet 3rd plur. olivat mieltäneet eivät olleet mieltäneet
passive miellettiin ei mielletty passive oli mielletty ei ollut mielletty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mieltäisin en mieltäisi 1st sing. olisin mieltänyt en olisi mieltänyt
2nd sing. mieltäisit et mieltäisi 2nd sing. olisit mieltänyt et olisi mieltänyt
3rd sing. mieltäisi ei mieltäisi 3rd sing. olisi mieltänyt ei olisi mieltänyt
1st plur. mieltäisimme emme mieltäisi 1st plur. olisimme mieltäneet emme olisi mieltäneet
2nd plur. mieltäisitte ette mieltäisi 2nd plur. olisitte mieltäneet ette olisi mieltäneet
3rd plur. mieltäisivät eivät mieltäisi 3rd plur. olisivat mieltäneet eivät olisi mieltäneet
passive miellettäisiin ei miellettäisi passive olisi mielletty ei olisi mielletty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. miellä älä miellä 2nd sing. — —
3rd sing. mieltäköön älköön mieltäkö 3rd sing. olkoon mieltänyt älköön olko mieltänyt
1st plur. mieltäkäämme älkäämme mieltäkö 1st plur. — —
2nd plur. mieltäkää älkää mieltäkö 2nd plur. — —
3rd plur. mieltäkööt älkööt mieltäkö 3rd plur. olkoot mieltäneet älkööt olko mieltäneet
passive miellettäköön älköön miellettäkö passive olkoon mielletty älköön olko mielletty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. mieltänen en mieltäne 1st sing. lienen mieltänyt en liene mieltänyt
2nd sing. mieltänet et mieltäne 2nd sing. lienet mieltänyt et liene mieltänyt
3rd sing. mieltänee ei mieltäne 3rd sing. lienee mieltänyt ei liene mieltänyt
1st plur. mieltänemme emme mieltäne 1st plur. lienemme mieltäneet emme liene mieltäneet
2nd plur. mieltänette ette mieltäne 2nd plur. lienette mieltäneet ette liene mieltäneet
3rd plur. mieltänevät eivät mieltäne 3rd plur. lienevät mieltäneet eivät liene mieltäneet
passive miellettäneen ei miellettäne passive lienee mielletty ei liene mielletty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st mieltää present mieltävä miellettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mieltääkseni mieltääksemme
2nd mieltääksesi mieltääksenne
3rd mieltääkseen
mieltääksensä
past mieltänyt mielletty
2nd inessive2 mieltäessä miellettäessä agent4 mieltämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mieltäessäni mieltäessämme
2nd mieltäessäsi mieltäessänne
3rd mieltäessään
mieltäessänsä
negative mieltämätön
instructive mieltäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form mieltää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive mieltämässä —
elative mieltämästä —
illative mieltämään —
adessive mieltämällä —
abessive mieltämättä —
instructive mieltämän miellettämän
4th3 verbal noun mieltäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st mieltämäisilläni mieltämäisillämme
2nd mieltämäisilläsi mieltämäisillänne
3rd mieltämäisillään
mieltämäisillänsä
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

Verb

mieltää

  1. third-person singular present indicative of mieltää

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia