miina (“mine”) + kenttä (“field”)
miinakenttä
Inflection of miinakenttä (Kotus type 10*C/koira, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | miinakenttä | miinakentät | |
genitive | miinakentän | miinakenttien | |
partitive | miinakenttää | miinakenttiä | |
illative | miinakenttään | miinakenttiin | |
singular | plural | ||
nominative | miinakenttä | miinakentät | |
accusative | nom. | miinakenttä | miinakentät |
gen. | miinakentän | ||
genitive | miinakentän | miinakenttien miinakenttäin rare | |
partitive | miinakenttää | miinakenttiä | |
inessive | miinakentässä | miinakentissä | |
elative | miinakentästä | miinakentistä | |
illative | miinakenttään | miinakenttiin | |
adessive | miinakentällä | miinakentillä | |
ablative | miinakentältä | miinakentiltä | |
allative | miinakentälle | miinakentille | |
essive | miinakenttänä | miinakenttinä | |
translative | miinakentäksi | miinakentiksi | |
abessive | miinakentättä | miinakentittä | |
instructive | — | miinakentin | |
comitative | See the possessive forms below. |