moninaistua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word moninaistua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word moninaistua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say moninaistua in singular and plural. Everything you need to know about the word moninaistua you have here. The definition of the word moninaistua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmoninaistua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

moninaistaa +‎ -ua

Pronunciation

Verb

moninaistua

  1. (intransitive) To be diversified.

Conjugation

Inflection of moninaistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninaistun en moninaistu 1st sing. olen moninaistunut en ole moninaistunut
2nd sing. moninaistut et moninaistu 2nd sing. olet moninaistunut et ole moninaistunut
3rd sing. moninaistuu ei moninaistu 3rd sing. on moninaistunut ei ole moninaistunut
1st plur. moninaistumme emme moninaistu 1st plur. olemme moninaistuneet emme ole moninaistuneet
2nd plur. moninaistutte ette moninaistu 2nd plur. olette moninaistuneet ette ole moninaistuneet
3rd plur. moninaistuvat eivät moninaistu 3rd plur. ovat moninaistuneet eivät ole moninaistuneet
passive moninaistutaan ei moninaistuta passive on moninaistuttu ei ole moninaistuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninaistuin en moninaistunut 1st sing. olin moninaistunut en ollut moninaistunut
2nd sing. moninaistuit et moninaistunut 2nd sing. olit moninaistunut et ollut moninaistunut
3rd sing. moninaistui ei moninaistunut 3rd sing. oli moninaistunut ei ollut moninaistunut
1st plur. moninaistuimme emme moninaistuneet 1st plur. olimme moninaistuneet emme olleet moninaistuneet
2nd plur. moninaistuitte ette moninaistuneet 2nd plur. olitte moninaistuneet ette olleet moninaistuneet
3rd plur. moninaistuivat eivät moninaistuneet 3rd plur. olivat moninaistuneet eivät olleet moninaistuneet
passive moninaistuttiin ei moninaistuttu passive oli moninaistuttu ei ollut moninaistuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninaistuisin en moninaistuisi 1st sing. olisin moninaistunut en olisi moninaistunut
2nd sing. moninaistuisit et moninaistuisi 2nd sing. olisit moninaistunut et olisi moninaistunut
3rd sing. moninaistuisi ei moninaistuisi 3rd sing. olisi moninaistunut ei olisi moninaistunut
1st plur. moninaistuisimme emme moninaistuisi 1st plur. olisimme moninaistuneet emme olisi moninaistuneet
2nd plur. moninaistuisitte ette moninaistuisi 2nd plur. olisitte moninaistuneet ette olisi moninaistuneet
3rd plur. moninaistuisivat eivät moninaistuisi 3rd plur. olisivat moninaistuneet eivät olisi moninaistuneet
passive moninaistuttaisiin ei moninaistuttaisi passive olisi moninaistuttu ei olisi moninaistuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. moninaistu älä moninaistu 2nd sing.
3rd sing. moninaistukoon älköön moninaistuko 3rd sing. olkoon moninaistunut älköön olko moninaistunut
1st plur. moninaistukaamme älkäämme moninaistuko 1st plur.
2nd plur. moninaistukaa älkää moninaistuko 2nd plur.
3rd plur. moninaistukoot älkööt moninaistuko 3rd plur. olkoot moninaistuneet älkööt olko moninaistuneet
passive moninaistuttakoon älköön moninaistuttako passive olkoon moninaistuttu älköön olko moninaistuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninaistunen en moninaistune 1st sing. lienen moninaistunut en liene moninaistunut
2nd sing. moninaistunet et moninaistune 2nd sing. lienet moninaistunut et liene moninaistunut
3rd sing. moninaistunee ei moninaistune 3rd sing. lienee moninaistunut ei liene moninaistunut
1st plur. moninaistunemme emme moninaistune 1st plur. lienemme moninaistuneet emme liene moninaistuneet
2nd plur. moninaistunette ette moninaistune 2nd plur. lienette moninaistuneet ette liene moninaistuneet
3rd plur. moninaistunevat eivät moninaistune 3rd plur. lienevät moninaistuneet eivät liene moninaistuneet
passive moninaistuttaneen ei moninaistuttane passive lienee moninaistuttu ei liene moninaistuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st moninaistua present moninaistuva moninaistuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st moninaistuakseni moninaistuaksemme
2nd moninaistuaksesi moninaistuaksenne
3rd moninaistuakseen
moninaistuaksensa
past moninaistunut moninaistuttu
2nd inessive2 moninaistuessa moninaistuttaessa agent4 moninaistuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st moninaistuessani moninaistuessamme
2nd moninaistuessasi moninaistuessanne
3rd moninaistuessaan
moninaistuessansa
negative moninaistumaton
instructive moninaistuen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive moninaistumassa
elative moninaistumasta
illative moninaistumaan
adessive moninaistumalla
abessive moninaistumatta
instructive moninaistuman moninaistuttaman
4th3 verbal noun moninaistuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st moninaistumaisillani moninaistumaisillamme
2nd moninaistumaisillasi moninaistumaisillanne
3rd moninaistumaisillaan
moninaistumaisillansa

Further reading

Anagrams