moninkertaistaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word moninkertaistaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word moninkertaistaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say moninkertaistaa in singular and plural. Everything you need to know about the word moninkertaistaa you have here. The definition of the word moninkertaistaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofmoninkertaistaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

moninkertainen (multiple) +‎ -taa

Pronunciation

Verb

moninkertaistaa

  1. (transitive) to multiply, make multiple/manifold

Conjugation

Inflection of moninkertaistaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninkertaistan en moninkertaista 1st sing. olen moninkertaistanut en ole moninkertaistanut
2nd sing. moninkertaistat et moninkertaista 2nd sing. olet moninkertaistanut et ole moninkertaistanut
3rd sing. moninkertaistaa ei moninkertaista 3rd sing. on moninkertaistanut ei ole moninkertaistanut
1st plur. moninkertaistamme emme moninkertaista 1st plur. olemme moninkertaistaneet emme ole moninkertaistaneet
2nd plur. moninkertaistatte ette moninkertaista 2nd plur. olette moninkertaistaneet ette ole moninkertaistaneet
3rd plur. moninkertaistavat eivät moninkertaista 3rd plur. ovat moninkertaistaneet eivät ole moninkertaistaneet
passive moninkertaistetaan ei moninkertaisteta passive on moninkertaistettu ei ole moninkertaistettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninkertaistin en moninkertaistanut 1st sing. olin moninkertaistanut en ollut moninkertaistanut
2nd sing. moninkertaistit et moninkertaistanut 2nd sing. olit moninkertaistanut et ollut moninkertaistanut
3rd sing. moninkertaisti ei moninkertaistanut 3rd sing. oli moninkertaistanut ei ollut moninkertaistanut
1st plur. moninkertaistimme emme moninkertaistaneet 1st plur. olimme moninkertaistaneet emme olleet moninkertaistaneet
2nd plur. moninkertaistitte ette moninkertaistaneet 2nd plur. olitte moninkertaistaneet ette olleet moninkertaistaneet
3rd plur. moninkertaistivat eivät moninkertaistaneet 3rd plur. olivat moninkertaistaneet eivät olleet moninkertaistaneet
passive moninkertaistettiin ei moninkertaistettu passive oli moninkertaistettu ei ollut moninkertaistettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninkertaistaisin en moninkertaistaisi 1st sing. olisin moninkertaistanut en olisi moninkertaistanut
2nd sing. moninkertaistaisit et moninkertaistaisi 2nd sing. olisit moninkertaistanut et olisi moninkertaistanut
3rd sing. moninkertaistaisi ei moninkertaistaisi 3rd sing. olisi moninkertaistanut ei olisi moninkertaistanut
1st plur. moninkertaistaisimme emme moninkertaistaisi 1st plur. olisimme moninkertaistaneet emme olisi moninkertaistaneet
2nd plur. moninkertaistaisitte ette moninkertaistaisi 2nd plur. olisitte moninkertaistaneet ette olisi moninkertaistaneet
3rd plur. moninkertaistaisivat eivät moninkertaistaisi 3rd plur. olisivat moninkertaistaneet eivät olisi moninkertaistaneet
passive moninkertaistettaisiin ei moninkertaistettaisi passive olisi moninkertaistettu ei olisi moninkertaistettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. moninkertaista älä moninkertaista 2nd sing.
3rd sing. moninkertaistakoon älköön moninkertaistako 3rd sing. olkoon moninkertaistanut älköön olko moninkertaistanut
1st plur. moninkertaistakaamme älkäämme moninkertaistako 1st plur.
2nd plur. moninkertaistakaa älkää moninkertaistako 2nd plur.
3rd plur. moninkertaistakoot älkööt moninkertaistako 3rd plur. olkoot moninkertaistaneet älkööt olko moninkertaistaneet
passive moninkertaistettakoon älköön moninkertaistettako passive olkoon moninkertaistettu älköön olko moninkertaistettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. moninkertaistanen en moninkertaistane 1st sing. lienen moninkertaistanut en liene moninkertaistanut
2nd sing. moninkertaistanet et moninkertaistane 2nd sing. lienet moninkertaistanut et liene moninkertaistanut
3rd sing. moninkertaistanee ei moninkertaistane 3rd sing. lienee moninkertaistanut ei liene moninkertaistanut
1st plur. moninkertaistanemme emme moninkertaistane 1st plur. lienemme moninkertaistaneet emme liene moninkertaistaneet
2nd plur. moninkertaistanette ette moninkertaistane 2nd plur. lienette moninkertaistaneet ette liene moninkertaistaneet
3rd plur. moninkertaistanevat eivät moninkertaistane 3rd plur. lienevät moninkertaistaneet eivät liene moninkertaistaneet
passive moninkertaistettaneen ei moninkertaistettane passive lienee moninkertaistettu ei liene moninkertaistettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st moninkertaistaa present moninkertaistava moninkertaistettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st moninkertaistaakseni moninkertaistaaksemme
2nd moninkertaistaaksesi moninkertaistaaksenne
3rd moninkertaistaakseen
moninkertaistaaksensa
past moninkertaistanut moninkertaistettu
2nd inessive2 moninkertaistaessa moninkertaistettaessa agent4 moninkertaistama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st moninkertaistaessani moninkertaistaessamme
2nd moninkertaistaessasi moninkertaistaessanne
3rd moninkertaistaessaan
moninkertaistaessansa
negative moninkertaistamaton
instructive moninkertaistaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form moninkertaistaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive moninkertaistamassa
elative moninkertaistamasta
illative moninkertaistamaan
adessive moninkertaistamalla
abessive moninkertaistamatta
instructive moninkertaistaman moninkertaistettaman
4th3 verbal noun moninkertaistaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st moninkertaistamaisillani moninkertaistamaisillamme
2nd moninkertaistamaisillasi moninkertaistamaisillanne
3rd moninkertaistamaisillaan
moninkertaistamaisillansa

Derived terms

nouns
verbs

Further reading