norjantaa

Hello, you have come here looking for the meaning of the word norjantaa. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word norjantaa, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say norjantaa in singular and plural. Everything you need to know about the word norjantaa you have here. The definition of the word norjantaa will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofnorjantaa, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

norja (Norwegian) +‎ -ntaa

Pronunciation

Verb

norjantaa

  1. to translate into Norwegian

Conjugation

Inflection of norjantaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. norjannan en norjanna 1st sing. olen norjantanut en ole norjantanut
2nd sing. norjannat et norjanna 2nd sing. olet norjantanut et ole norjantanut
3rd sing. norjantaa ei norjanna 3rd sing. on norjantanut ei ole norjantanut
1st plur. norjannamme emme norjanna 1st plur. olemme norjantaneet emme ole norjantaneet
2nd plur. norjannatte ette norjanna 2nd plur. olette norjantaneet ette ole norjantaneet
3rd plur. norjantavat eivät norjanna 3rd plur. ovat norjantaneet eivät ole norjantaneet
passive norjannetaan ei norjanneta passive on norjannettu ei ole norjannettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. norjansin en norjantanut 1st sing. olin norjantanut en ollut norjantanut
2nd sing. norjansit et norjantanut 2nd sing. olit norjantanut et ollut norjantanut
3rd sing. norjansi ei norjantanut 3rd sing. oli norjantanut ei ollut norjantanut
1st plur. norjansimme emme norjantaneet 1st plur. olimme norjantaneet emme olleet norjantaneet
2nd plur. norjansitte ette norjantaneet 2nd plur. olitte norjantaneet ette olleet norjantaneet
3rd plur. norjansivat eivät norjantaneet 3rd plur. olivat norjantaneet eivät olleet norjantaneet
passive norjannettiin ei norjannettu passive oli norjannettu ei ollut norjannettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. norjantaisin en norjantaisi 1st sing. olisin norjantanut en olisi norjantanut
2nd sing. norjantaisit et norjantaisi 2nd sing. olisit norjantanut et olisi norjantanut
3rd sing. norjantaisi ei norjantaisi 3rd sing. olisi norjantanut ei olisi norjantanut
1st plur. norjantaisimme emme norjantaisi 1st plur. olisimme norjantaneet emme olisi norjantaneet
2nd plur. norjantaisitte ette norjantaisi 2nd plur. olisitte norjantaneet ette olisi norjantaneet
3rd plur. norjantaisivat eivät norjantaisi 3rd plur. olisivat norjantaneet eivät olisi norjantaneet
passive norjannettaisiin ei norjannettaisi passive olisi norjannettu ei olisi norjannettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. norjanna älä norjanna 2nd sing.
3rd sing. norjantakoon älköön norjantako 3rd sing. olkoon norjantanut älköön olko norjantanut
1st plur. norjantakaamme älkäämme norjantako 1st plur.
2nd plur. norjantakaa älkää norjantako 2nd plur.
3rd plur. norjantakoot älkööt norjantako 3rd plur. olkoot norjantaneet älkööt olko norjantaneet
passive norjannettakoon älköön norjannettako passive olkoon norjannettu älköön olko norjannettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. norjantanen en norjantane 1st sing. lienen norjantanut en liene norjantanut
2nd sing. norjantanet et norjantane 2nd sing. lienet norjantanut et liene norjantanut
3rd sing. norjantanee ei norjantane 3rd sing. lienee norjantanut ei liene norjantanut
1st plur. norjantanemme emme norjantane 1st plur. lienemme norjantaneet emme liene norjantaneet
2nd plur. norjantanette ette norjantane 2nd plur. lienette norjantaneet ette liene norjantaneet
3rd plur. norjantanevat eivät norjantane 3rd plur. lienevät norjantaneet eivät liene norjantaneet
passive norjannettaneen ei norjannettane passive lienee norjannettu ei liene norjannettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st norjantaa present norjantava norjannettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st norjantaakseni norjantaaksemme
2nd norjantaaksesi norjantaaksenne
3rd norjantaakseen
norjantaaksensa
past norjantanut norjannettu
2nd inessive2 norjantaessa norjannettaessa agent4 norjantama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st norjantaessani norjantaessamme
2nd norjantaessasi norjantaessanne
3rd norjantaessaan
norjantaessansa
negative norjantamaton
instructive norjantaen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form norjantaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive norjantamassa
elative norjantamasta
illative norjantamaan
adessive norjantamalla
abessive norjantamatta
instructive norjantaman norjannettaman
4th3 verbal noun norjantaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st norjantamaisillani norjantamaisillamme
2nd norjantamaisillasi norjantamaisillanne
3rd norjantamaisillaan
norjantamaisillansa

Derived terms