oppinut (“learned”) + -uus (“-ness”)
oppineisuus
Inflection of oppineisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | oppineisuus | oppineisuudet | |
genitive | oppineisuuden | oppineisuuksien | |
partitive | oppineisuutta | oppineisuuksia | |
illative | oppineisuuteen | oppineisuuksiin | |
singular | plural | ||
nominative | oppineisuus | oppineisuudet | |
accusative | nom. | oppineisuus | oppineisuudet |
gen. | oppineisuuden | ||
genitive | oppineisuuden | oppineisuuksien | |
partitive | oppineisuutta | oppineisuuksia | |
inessive | oppineisuudessa | oppineisuuksissa | |
elative | oppineisuudesta | oppineisuuksista | |
illative | oppineisuuteen | oppineisuuksiin | |
adessive | oppineisuudella | oppineisuuksilla | |
ablative | oppineisuudelta | oppineisuuksilta | |
allative | oppineisuudelle | oppineisuuksille | |
essive | oppineisuutena | oppineisuuksina | |
translative | oppineisuudeksi | oppineisuuksiksi | |
abessive | oppineisuudetta | oppineisuuksitta | |
instructive | — | oppineisuuksin | |
comitative | See the possessive forms below. |