raaputus

Hello, you have come here looking for the meaning of the word raaputus. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word raaputus, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say raaputus in singular and plural. Everything you need to know about the word raaputus you have here. The definition of the word raaputus will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofraaputus, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

raaputtaa +‎ -us

Pronunciation

Noun

raaputus

  1. scratching

Declension

Inflection of raaputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative raaputus raaputukset
genitive raaputuksen raaputusten
raaputuksien
partitive raaputusta raaputuksia
illative raaputukseen raaputuksiin
singular plural
nominative raaputus raaputukset
accusative nom. raaputus raaputukset
gen. raaputuksen
genitive raaputuksen raaputusten
raaputuksien
partitive raaputusta raaputuksia
inessive raaputuksessa raaputuksissa
elative raaputuksesta raaputuksista
illative raaputukseen raaputuksiin
adessive raaputuksella raaputuksilla
ablative raaputukselta raaputuksilta
allative raaputukselle raaputuksille
essive raaputuksena raaputuksina
translative raaputukseksi raaputuksiksi
abessive raaputuksetta raaputuksitta
instructive — raaputuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of raaputus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative raaputukseni raaputukseni
accusative nom. raaputukseni raaputukseni
gen. raaputukseni
genitive raaputukseni raaputusteni
raaputuksieni
partitive raaputustani raaputuksiani
inessive raaputuksessani raaputuksissani
elative raaputuksestani raaputuksistani
illative raaputukseeni raaputuksiini
adessive raaputuksellani raaputuksillani
ablative raaputukseltani raaputuksiltani
allative raaputukselleni raaputuksilleni
essive raaputuksenani raaputuksinani
translative raaputuksekseni raaputuksikseni
abessive raaputuksettani raaputuksittani
instructive — —
comitative — raaputuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative raaputuksesi raaputuksesi
accusative nom. raaputuksesi raaputuksesi
gen. raaputuksesi
genitive raaputuksesi raaputustesi
raaputuksiesi
partitive raaputustasi raaputuksiasi
inessive raaputuksessasi raaputuksissasi
elative raaputuksestasi raaputuksistasi
illative raaputukseesi raaputuksiisi
adessive raaputuksellasi raaputuksillasi
ablative raaputukseltasi raaputuksiltasi
allative raaputuksellesi raaputuksillesi
essive raaputuksenasi raaputuksinasi
translative raaputukseksesi raaputuksiksesi
abessive raaputuksettasi raaputuksittasi
instructive — —
comitative — raaputuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative raaputuksemme raaputuksemme
accusative nom. raaputuksemme raaputuksemme
gen. raaputuksemme
genitive raaputuksemme raaputustemme
raaputuksiemme
partitive raaputustamme raaputuksiamme
inessive raaputuksessamme raaputuksissamme
elative raaputuksestamme raaputuksistamme
illative raaputukseemme raaputuksiimme
adessive raaputuksellamme raaputuksillamme
ablative raaputukseltamme raaputuksiltamme
allative raaputuksellemme raaputuksillemme
essive raaputuksenamme raaputuksinamme
translative raaputukseksemme raaputuksiksemme
abessive raaputuksettamme raaputuksittamme
instructive — —
comitative — raaputuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative raaputuksenne raaputuksenne
accusative nom. raaputuksenne raaputuksenne
gen. raaputuksenne
genitive raaputuksenne raaputustenne
raaputuksienne
partitive raaputustanne raaputuksianne
inessive raaputuksessanne raaputuksissanne
elative raaputuksestanne raaputuksistanne
illative raaputukseenne raaputuksiinne
adessive raaputuksellanne raaputuksillanne
ablative raaputukseltanne raaputuksiltanne
allative raaputuksellenne raaputuksillenne
essive raaputuksenanne raaputuksinanne
translative raaputukseksenne raaputuksiksenne
abessive raaputuksettanne raaputuksittanne
instructive — —
comitative — raaputuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative raaputuksensa raaputuksensa
accusative nom. raaputuksensa raaputuksensa
gen. raaputuksensa
genitive raaputuksensa raaputustensa
raaputuksiensa
partitive raaputustaan
raaputustansa 		raaputuksiaan
raaputuksiansa
inessive raaputuksessaan
raaputuksessansa 		raaputuksissaan
raaputuksissansa
elative raaputuksestaan
raaputuksestansa 		raaputuksistaan
raaputuksistansa
illative raaputukseensa raaputuksiinsa
adessive raaputuksellaan
raaputuksellansa 		raaputuksillaan
raaputuksillansa
ablative raaputukseltaan
raaputukseltansa 		raaputuksiltaan
raaputuksiltansa
allative raaputukselleen
raaputuksellensa 		raaputuksilleen
raaputuksillensa
essive raaputuksenaan
raaputuksenansa 		raaputuksinaan
raaputuksinansa
translative raaputuksekseen
raaputukseksensa 		raaputuksikseen
raaputuksiksensa
abessive raaputuksettaan
raaputuksettansa 		raaputuksittaan
raaputuksittansa
instructive — —
comitative — raaputuksineen
raaputuksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia