From Swedish rekvisita, from older Swedish requisita and/or German Requisit or directly from Latin requisita.
rekvisiitta
Inflection of rekvisiitta (Kotus type 9*C/kala, tt-t gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | rekvisiitta | rekvisiitat | |
genitive | rekvisiitan | rekvisiittojen | |
partitive | rekvisiittaa | rekvisiittoja | |
illative | rekvisiittaan | rekvisiittoihin | |
singular | plural | ||
nominative | rekvisiitta | rekvisiitat | |
accusative | nom. | rekvisiitta | rekvisiitat |
gen. | rekvisiitan | ||
genitive | rekvisiitan | rekvisiittojen rekvisiittain rare | |
partitive | rekvisiittaa | rekvisiittoja | |
inessive | rekvisiitassa | rekvisiitoissa | |
elative | rekvisiitasta | rekvisiitoista | |
illative | rekvisiittaan | rekvisiittoihin | |
adessive | rekvisiitalla | rekvisiitoilla | |
ablative | rekvisiitalta | rekvisiitoilta | |
allative | rekvisiitalle | rekvisiitoille | |
essive | rekvisiittana | rekvisiittoina | |
translative | rekvisiitaksi | rekvisiitoiksi | |
abessive | rekvisiitatta | rekvisiitoitta | |
instructive | — | rekvisiitoin | |
comitative | See the possessive forms below. |