renttu

Hello, you have come here looking for the meaning of the word renttu. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word renttu, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say renttu in singular and plural. Everything you need to know about the word renttu you have here. The definition of the word renttu will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofrenttu, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Variant of rento.

Pronunciation

Noun

renttu

  1. bum, yob
  2. rag, tatter

Declension

Inflection of renttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative renttu rentut
genitive rentun renttujen
partitive renttua renttuja
illative renttuun renttuihin
singular plural
nominative renttu rentut
accusative nom. renttu rentut
gen. rentun
genitive rentun renttujen
partitive renttua renttuja
inessive rentussa rentuissa
elative rentusta rentuista
illative renttuun renttuihin
adessive rentulla rentuilla
ablative rentulta rentuilta
allative rentulle rentuille
essive renttuna renttuina
translative rentuksi rentuiksi
abessive rentutta rentuitta
instructive rentuin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of renttu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative renttuni renttuni
accusative nom. renttuni renttuni
gen. renttuni
genitive renttuni renttujeni
partitive renttuani renttujani
inessive rentussani rentuissani
elative rentustani rentuistani
illative renttuuni renttuihini
adessive rentullani rentuillani
ablative rentultani rentuiltani
allative rentulleni rentuilleni
essive renttunani renttuinani
translative rentukseni rentuikseni
abessive rentuttani rentuittani
instructive
comitative renttuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative renttusi renttusi
accusative nom. renttusi renttusi
gen. renttusi
genitive renttusi renttujesi
partitive renttuasi renttujasi
inessive rentussasi rentuissasi
elative rentustasi rentuistasi
illative renttuusi renttuihisi
adessive rentullasi rentuillasi
ablative rentultasi rentuiltasi
allative rentullesi rentuillesi
essive renttunasi renttuinasi
translative rentuksesi rentuiksesi
abessive rentuttasi rentuittasi
instructive
comitative renttuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative renttumme renttumme
accusative nom. renttumme renttumme
gen. renttumme
genitive renttumme renttujemme
partitive renttuamme renttujamme
inessive rentussamme rentuissamme
elative rentustamme rentuistamme
illative renttuumme renttuihimme
adessive rentullamme rentuillamme
ablative rentultamme rentuiltamme
allative rentullemme rentuillemme
essive renttunamme renttuinamme
translative rentuksemme rentuiksemme
abessive rentuttamme rentuittamme
instructive
comitative renttuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative renttunne renttunne
accusative nom. renttunne renttunne
gen. renttunne
genitive renttunne renttujenne
partitive renttuanne renttujanne
inessive rentussanne rentuissanne
elative rentustanne rentuistanne
illative renttuunne renttuihinne
adessive rentullanne rentuillanne
ablative rentultanne rentuiltanne
allative rentullenne rentuillenne
essive renttunanne renttuinanne
translative rentuksenne rentuiksenne
abessive rentuttanne rentuittanne
instructive
comitative renttuinenne

Derived terms

compounds

Further reading

Anagrams