riitti

Hello, you have come here looking for the meaning of the word riitti. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word riitti, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say riitti in singular and plural. Everything you need to know about the word riitti you have here. The definition of the word riitti will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofriitti, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Pronunciation

Etymology 1

From Swedish rit, from Old French , from Latin ritus.

Noun

riitti

  1. rite
Declension
Inflection of riitti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative riitti riitit
genitive riitin riittien
partitive riittiä riittejä
illative riittiin riitteihin
singular plural
nominative riitti riitit
accusative nom. riitti riitit
gen. riitin
genitive riitin riittien
partitive riittiä riittejä
inessive riitissä riiteissä
elative riitistä riiteistä
illative riittiin riitteihin
adessive riitillä riiteillä
ablative riitiltä riiteiltä
allative riitille riiteille
essive riittinä riitteinä
translative riitiksi riiteiksi
abessive riitittä riiteittä
instructive — riitein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of riitti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative riittini riittini
accusative nom. riittini riittini
gen. riittini
genitive riittini riittieni
partitive riittiäni riittejäni
inessive riitissäni riiteissäni
elative riitistäni riiteistäni
illative riittiini riitteihini
adessive riitilläni riiteilläni
ablative riitiltäni riiteiltäni
allative riitilleni riiteilleni
essive riittinäni riitteinäni
translative riitikseni riiteikseni
abessive riitittäni riiteittäni
instructive — —
comitative — riitteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative riittisi riittisi
accusative nom. riittisi riittisi
gen. riittisi
genitive riittisi riittiesi
partitive riittiäsi riittejäsi
inessive riitissäsi riiteissäsi
elative riitistäsi riiteistäsi
illative riittiisi riitteihisi
adessive riitilläsi riiteilläsi
ablative riitiltäsi riiteiltäsi
allative riitillesi riiteillesi
essive riittinäsi riitteinäsi
translative riitiksesi riiteiksesi
abessive riitittäsi riiteittäsi
instructive — —
comitative — riitteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative riittimme riittimme
accusative nom. riittimme riittimme
gen. riittimme
genitive riittimme riittiemme
partitive riittiämme riittejämme
inessive riitissämme riiteissämme
elative riitistämme riiteistämme
illative riittiimme riitteihimme
adessive riitillämme riiteillämme
ablative riitiltämme riiteiltämme
allative riitillemme riiteillemme
essive riittinämme riitteinämme
translative riitiksemme riiteiksemme
abessive riitittämme riiteittämme
instructive — —
comitative — riitteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative riittinne riittinne
accusative nom. riittinne riittinne
gen. riittinne
genitive riittinne riittienne
partitive riittiänne riittejänne
inessive riitissänne riiteissänne
elative riitistänne riiteistänne
illative riittiinne riitteihinne
adessive riitillänne riiteillänne
ablative riitiltänne riiteiltänne
allative riitillenne riiteillenne
essive riittinänne riitteinänne
translative riitiksenne riiteiksenne
abessive riitittänne riiteittänne
instructive — —
comitative — riitteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative riittinsä riittinsä
accusative nom. riittinsä riittinsä
gen. riittinsä
genitive riittinsä riittiensä
partitive riittiään
riittiänsä 		riittejään
riittejänsä
inessive riitissään
riitissänsä 		riiteissään
riiteissänsä
elative riitistään
riitistänsä 		riiteistään
riiteistänsä
illative riittiinsä riitteihinsä
adessive riitillään
riitillänsä 		riiteillään
riiteillänsä
ablative riitiltään
riitiltänsä 		riiteiltään
riiteiltänsä
allative riitilleen
riitillensä 		riiteilleen
riiteillensä
essive riittinään
riittinänsä 		riitteinään
riitteinänsä
translative riitikseen
riitiksensä 		riiteikseen
riiteiksensä
abessive riitittään
riitittänsä 		riiteittään
riiteittänsä
instructive — —
comitative — riitteineen
riitteinensä
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Verb

riitti

  1. third-person singular past indicative of riittää
Wikious
Boobota
Sagapedia