särkiä
From Proto-Finnic *särkedäk. Cognates include Finnish särkeä and Veps särkta.
särkiä
Conjugation of särkiä (type 5/laskia, k- gradation) | |||||
---|---|---|---|---|---|
Indikativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | sären | en säre | 1st singular | oon särkent, oon särkenyt | en oo särkent, en oo särkenyt |
2nd singular | säret | et säre | 2nd singular | oot särkent, oot särkenyt | et oo särkent, et oo särkenyt |
3rd singular | särköö | ei säre | 3rd singular | ono särkent, ono särkenyt | ei oo särkent, ei oo särkenyt |
1st plural | säremmä | emmä säre | 1st plural | oomma särkeneet | emmä oo särkeneet |
2nd plural | särettä | että säre | 2nd plural | ootta särkeneet | että oo särkeneet |
3rd plural | särkööt1), särkevät2), säretää | evät säre, ei säretä | 3rd plural | ovat särkeneet | evät oo särkeneet, ei oo säretty |
impersonal | säretää | ei säretä | impersonal | ono säretty | ei oo säretty |
Imperfekta | Pluskvamperfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | särin | en särkent, en särkenyt | 1st singular | olin särkent, olin särkenyt | en olt särkent, en olt särkenyt |
2nd singular | särit | et särkent, et särkenyt | 2nd singular | olit särkent, olit särkenyt | et olt särkent, et olt särkenyt |
3rd singular | särki | ei särkent, ei särkenyt | 3rd singular | oli särkent, oli särkenyt | ei olt särkent, ei olt särkenyt |
1st plural | särimmä | emmä särkeneet | 1st plural | olimma särkeneet | emmä olleet särkeneet |
2nd plural | särittä | että särkeneet | 2nd plural | olitta särkeneet | että olleet särkeneet |
3rd plural | särkiit1), särkivät2), särettii | evät särkeneet, ei säretty | 3rd plural | olivat särkeneet | evät olleet särkeneet, ei olt säretty |
impersonal | särettii | ei säretty | impersonal | oli säretty | ei olt säretty |
Konditsionala | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | särkisin | en särkis | 1st singular | olisin särkent, olisin särkenyt | en olis särkent, en olis särkenyt |
2nd singular | särkisit, särkiist1) | et särkis | 2nd singular | olisit särkent, olisit särkenyt | et olis särkent, et olis särkenyt |
3rd singular | särkis | ei särkis | 3rd singular | olis särkent, olis särkenyt | ei olis särkent, ei olis särkenyt |
1st plural | särkisimmä | emmä särkis | 1st plural | olisimma särkeneet | emmä olis särkeneet |
2nd plural | särkisittä | että särkis | 2nd plural | olisitta särkeneet | että olis särkeneet |
3rd plural | särkisiit1), särkisivät2), särettäis | evät särkis, ei särettäis | 3rd plural | olisivat särkeneet | evät olis särkeneet, ei olis säretty |
impersonal | särettäis | ei särettäis | impersonal | olis säretty | ei olis säretty |
Imperativa | |||||
Preesens | Perfekta | ||||
positive | negative | positive | negative | ||
1st singular | — | — | 1st singular | — | — |
2nd singular | säre | elä säre | 2nd singular | oo särkent, oo särkenyt | elä oo särkent, elä oo särkenyt |
3rd singular | särkeköö | elköö särkekö | 3rd singular | olkoo särkent, olkoo särkenyt | elköö olko särkent, elköö olko särkenyt |
1st plural | — | — | 1st plural | — | — |
2nd plural | särkekää | elkää särkekö | 2nd plural | olkaa särkeneet | elkää olko särkeneet |
3rd plural | särkekööt | elkööt särkekö, elköö särettäkö | 3rd plural | olkoot särkeneet | elkööt olko särkeneet, elköö olko säretty |
impersonal | särettäkköö | elköö särettäkö | impersonal | olkoo säretty | elköö olko säretty |
Potentsiala | |||||
Preesens | |||||
positive | negative | ||||
1st singular | särkenen | en särkene | |||
2nd singular | särkenet | et särkene | |||
3rd singular | särkenöö | ei särkene | |||
1st plural | särkenemmä | emmä särkene | |||
2nd plural | särkenettä | että särkene | |||
3rd plural | särkenööt | evät särkene, ei särettäne | |||
impersonal | särettännöö | ei särettäne | |||
Nominal forms | |||||
Infinitivat | Partisipat | ||||
active | passive | ||||
1st | särkiä | present | särkevä | särettävä | |
2nd | inessive | särkijees | past | särkent, särkenyt | säretty |
instructive | särkien | 1) Chiefly in the Soikkola dialect. 2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect. *) For the imperative, the 2nd plural (särkekää) may be used for the 3rd person as well. **) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative ***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential ****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition. | |||
3rd | illative | särkömää | |||
inessive | särkömääs | ||||
elative | särkömäst | ||||
abessive | särkömätä | ||||
4th | nominative | särkömiin | |||
partitive | särkömistä, särkömist |
See the etymology of the corresponding lemma form.
särkiä