seikkailla

Hello, you have come here looking for the meaning of the word seikkailla. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word seikkailla, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say seikkailla in singular and plural. Everything you need to know about the word seikkailla you have here. The definition of the word seikkailla will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofseikkailla, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

From seikka (thing, matter, circumstance) +‎ -illa.

Pronunciation

Verb

seikkailla

  1. To adventure.

Conjugation

Inflection of seikkailla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seikkailen en seikkaile 1st sing. olen seikkaillut en ole seikkaillut
2nd sing. seikkailet et seikkaile 2nd sing. olet seikkaillut et ole seikkaillut
3rd sing. seikkailee ei seikkaile 3rd sing. on seikkaillut ei ole seikkaillut
1st plur. seikkailemme emme seikkaile 1st plur. olemme seikkailleet emme ole seikkailleet
2nd plur. seikkailette ette seikkaile 2nd plur. olette seikkailleet ette ole seikkailleet
3rd plur. seikkailevat eivät seikkaile 3rd plur. ovat seikkailleet eivät ole seikkailleet
passive seikkaillaan ei seikkailla passive on seikkailtu ei ole seikkailtu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seikkailin en seikkaillut 1st sing. olin seikkaillut en ollut seikkaillut
2nd sing. seikkailit et seikkaillut 2nd sing. olit seikkaillut et ollut seikkaillut
3rd sing. seikkaili ei seikkaillut 3rd sing. oli seikkaillut ei ollut seikkaillut
1st plur. seikkailimme emme seikkailleet 1st plur. olimme seikkailleet emme olleet seikkailleet
2nd plur. seikkailitte ette seikkailleet 2nd plur. olitte seikkailleet ette olleet seikkailleet
3rd plur. seikkailivat eivät seikkailleet 3rd plur. olivat seikkailleet eivät olleet seikkailleet
passive seikkailtiin ei seikkailtu passive oli seikkailtu ei ollut seikkailtu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seikkailisin en seikkailisi 1st sing. olisin seikkaillut en olisi seikkaillut
2nd sing. seikkailisit et seikkailisi 2nd sing. olisit seikkaillut et olisi seikkaillut
3rd sing. seikkailisi ei seikkailisi 3rd sing. olisi seikkaillut ei olisi seikkaillut
1st plur. seikkailisimme emme seikkailisi 1st plur. olisimme seikkailleet emme olisi seikkailleet
2nd plur. seikkailisitte ette seikkailisi 2nd plur. olisitte seikkailleet ette olisi seikkailleet
3rd plur. seikkailisivat eivät seikkailisi 3rd plur. olisivat seikkailleet eivät olisi seikkailleet
passive seikkailtaisiin ei seikkailtaisi passive olisi seikkailtu ei olisi seikkailtu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. seikkaile älä seikkaile 2nd sing.
3rd sing. seikkailkoon älköön seikkailko 3rd sing. olkoon seikkaillut älköön olko seikkaillut
1st plur. seikkailkaamme älkäämme seikkailko 1st plur.
2nd plur. seikkailkaa älkää seikkailko 2nd plur.
3rd plur. seikkailkoot älkööt seikkailko 3rd plur. olkoot seikkailleet älkööt olko seikkailleet
passive seikkailtakoon älköön seikkailtako passive olkoon seikkailtu älköön olko seikkailtu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. seikkaillen en seikkaille 1st sing. lienen seikkaillut en liene seikkaillut
2nd sing. seikkaillet et seikkaille 2nd sing. lienet seikkaillut et liene seikkaillut
3rd sing. seikkaillee ei seikkaille 3rd sing. lienee seikkaillut ei liene seikkaillut
1st plur. seikkaillemme emme seikkaille 1st plur. lienemme seikkailleet emme liene seikkailleet
2nd plur. seikkaillette ette seikkaille 2nd plur. lienette seikkailleet ette liene seikkailleet
3rd plur. seikkaillevat eivät seikkaille 3rd plur. lienevät seikkailleet eivät liene seikkailleet
passive seikkailtaneen ei seikkailtane passive lienee seikkailtu ei liene seikkailtu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st seikkailla present seikkaileva seikkailtava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st seikkaillakseni seikkaillaksemme
2nd seikkaillaksesi seikkaillaksenne
3rd seikkaillakseen
seikkaillaksensa
past seikkaillut seikkailtu
2nd inessive2 seikkaillessa seikkailtaessa agent4 seikkailema
Possessive forms
Person sing. plur.
1st seikkaillessani seikkaillessamme
2nd seikkaillessasi seikkaillessanne
3rd seikkaillessaan
seikkaillessansa
negative seikkailematon
instructive seikkaillen
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive seikkailemassa
elative seikkailemasta
illative seikkailemaan
adessive seikkailemalla
abessive seikkailematta
instructive seikkaileman seikkailtaman
4th3 verbal noun seikkaileminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st seikkailemaisillani seikkailemaisillamme
2nd seikkailemaisillasi seikkailemaisillanne
3rd seikkailemaisillaan
seikkailemaisillansa

Derived terms

nouns

Descendants

  • Estonian: seiklema

Further reading