stigmatisoitua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word stigmatisoitua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word stigmatisoitua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say stigmatisoitua in singular and plural. Everything you need to know about the word stigmatisoitua you have here. The definition of the word stigmatisoitua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition ofstigmatisoitua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology 1

stigmatisoida +‎ -tua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈstiɡmɑtisoi̯tuɑˣ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Hyphenation(key): stig‧ma‧ti‧soi‧tua

Verb

stigmatisoitua

  1. (intransitive) to become stigmatized
Conjugation
Inflection of stigmatisoitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. stigmatisoidun en stigmatisoidu 1st sing. olen stigmatisoitunut en ole stigmatisoitunut
2nd sing. stigmatisoidut et stigmatisoidu 2nd sing. olet stigmatisoitunut et ole stigmatisoitunut
3rd sing. stigmatisoituu ei stigmatisoidu 3rd sing. on stigmatisoitunut ei ole stigmatisoitunut
1st plur. stigmatisoidumme emme stigmatisoidu 1st plur. olemme stigmatisoituneet emme ole stigmatisoituneet
2nd plur. stigmatisoidutte ette stigmatisoidu 2nd plur. olette stigmatisoituneet ette ole stigmatisoituneet
3rd plur. stigmatisoituvat eivät stigmatisoidu 3rd plur. ovat stigmatisoituneet eivät ole stigmatisoituneet
passive stigmatisoidutaan ei stigmatisoiduta passive on stigmatisoiduttu ei ole stigmatisoiduttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. stigmatisoiduin en stigmatisoitunut 1st sing. olin stigmatisoitunut en ollut stigmatisoitunut
2nd sing. stigmatisoiduit et stigmatisoitunut 2nd sing. olit stigmatisoitunut et ollut stigmatisoitunut
3rd sing. stigmatisoitui ei stigmatisoitunut 3rd sing. oli stigmatisoitunut ei ollut stigmatisoitunut
1st plur. stigmatisoiduimme emme stigmatisoituneet 1st plur. olimme stigmatisoituneet emme olleet stigmatisoituneet
2nd plur. stigmatisoiduitte ette stigmatisoituneet 2nd plur. olitte stigmatisoituneet ette olleet stigmatisoituneet
3rd plur. stigmatisoituivat eivät stigmatisoituneet 3rd plur. olivat stigmatisoituneet eivät olleet stigmatisoituneet
passive stigmatisoiduttiin ei stigmatisoiduttu passive oli stigmatisoiduttu ei ollut stigmatisoiduttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. stigmatisoituisin en stigmatisoituisi 1st sing. olisin stigmatisoitunut en olisi stigmatisoitunut
2nd sing. stigmatisoituisit et stigmatisoituisi 2nd sing. olisit stigmatisoitunut et olisi stigmatisoitunut
3rd sing. stigmatisoituisi ei stigmatisoituisi 3rd sing. olisi stigmatisoitunut ei olisi stigmatisoitunut
1st plur. stigmatisoituisimme emme stigmatisoituisi 1st plur. olisimme stigmatisoituneet emme olisi stigmatisoituneet
2nd plur. stigmatisoituisitte ette stigmatisoituisi 2nd plur. olisitte stigmatisoituneet ette olisi stigmatisoituneet
3rd plur. stigmatisoituisivat eivät stigmatisoituisi 3rd plur. olisivat stigmatisoituneet eivät olisi stigmatisoituneet
passive stigmatisoiduttaisiin ei stigmatisoiduttaisi passive olisi stigmatisoiduttu ei olisi stigmatisoiduttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. stigmatisoidu älä stigmatisoidu 2nd sing. — —
3rd sing. stigmatisoitukoon älköön stigmatisoituko 3rd sing. olkoon stigmatisoitunut älköön olko stigmatisoitunut
1st plur. stigmatisoitukaamme älkäämme stigmatisoituko 1st plur. — —
2nd plur. stigmatisoitukaa älkää stigmatisoituko 2nd plur. — —
3rd plur. stigmatisoitukoot älkööt stigmatisoituko 3rd plur. olkoot stigmatisoituneet älkööt olko stigmatisoituneet
passive stigmatisoiduttakoon älköön stigmatisoiduttako passive olkoon stigmatisoiduttu älköön olko stigmatisoiduttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. stigmatisoitunen en stigmatisoitune 1st sing. lienen stigmatisoitunut en liene stigmatisoitunut
2nd sing. stigmatisoitunet et stigmatisoitune 2nd sing. lienet stigmatisoitunut et liene stigmatisoitunut
3rd sing. stigmatisoitunee ei stigmatisoitune 3rd sing. lienee stigmatisoitunut ei liene stigmatisoitunut
1st plur. stigmatisoitunemme emme stigmatisoitune 1st plur. lienemme stigmatisoituneet emme liene stigmatisoituneet
2nd plur. stigmatisoitunette ette stigmatisoitune 2nd plur. lienette stigmatisoituneet ette liene stigmatisoituneet
3rd plur. stigmatisoitunevat eivät stigmatisoitune 3rd plur. lienevät stigmatisoituneet eivät liene stigmatisoituneet
passive stigmatisoiduttaneen ei stigmatisoiduttane passive lienee stigmatisoiduttu ei liene stigmatisoiduttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st stigmatisoitua present stigmatisoituva stigmatisoiduttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st stigmatisoituakseni stigmatisoituaksemme
2nd stigmatisoituaksesi stigmatisoituaksenne
3rd stigmatisoituakseen
stigmatisoituaksensa
past stigmatisoitunut stigmatisoiduttu
2nd inessive2 stigmatisoituessa stigmatisoiduttaessa agent4 stigmatisoituma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st stigmatisoituessani stigmatisoituessamme
2nd stigmatisoituessasi stigmatisoituessanne
3rd stigmatisoituessaan
stigmatisoituessansa
negative stigmatisoitumaton
instructive stigmatisoituen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive stigmatisoitumassa —
elative stigmatisoitumasta —
illative stigmatisoitumaan —
adessive stigmatisoitumalla —
abessive stigmatisoitumatta —
instructive stigmatisoituman stigmatisoiduttaman
4th3 verbal noun stigmatisoituminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st stigmatisoitumaisillani stigmatisoitumaisillamme
2nd stigmatisoitumaisillasi stigmatisoitumaisillanne
3rd stigmatisoitumaisillaan
stigmatisoitumaisillansa

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈstiɡmɑtisoi̯tuɑ/,
  • Rhymes: -oituɑ
  • Hyphenation(key): stig‧ma‧ti‧soi‧tua

Verb

stigmatisoitua

  1. partitive singular of stigmatisoitu
Wikious
Boobota
Sagapedia