tilin (“of account”) + päätös (“closing”). Coined by Finnish folklorist and linguist Daniel Europaeus in 1853.
tilinpäätös
Inflection of tilinpäätös (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | tilinpäätös | tilinpäätökset | |
genitive | tilinpäätöksen | tilinpäätösten tilinpäätöksien | |
partitive | tilinpäätöstä | tilinpäätöksiä | |
illative | tilinpäätökseen | tilinpäätöksiin | |
singular | plural | ||
nominative | tilinpäätös | tilinpäätökset | |
accusative | nom. | tilinpäätös | tilinpäätökset |
gen. | tilinpäätöksen | ||
genitive | tilinpäätöksen | tilinpäätösten tilinpäätöksien | |
partitive | tilinpäätöstä | tilinpäätöksiä | |
inessive | tilinpäätöksessä | tilinpäätöksissä | |
elative | tilinpäätöksestä | tilinpäätöksistä | |
illative | tilinpäätökseen | tilinpäätöksiin | |
adessive | tilinpäätöksellä | tilinpäätöksillä | |
ablative | tilinpäätökseltä | tilinpäätöksiltä | |
allative | tilinpäätökselle | tilinpäätöksille | |
essive | tilinpäätöksenä | tilinpäätöksinä | |
translative | tilinpäätökseksi | tilinpäätöksiksi | |
abessive | tilinpäätöksettä | tilinpäätöksittä | |
instructive | — | tilinpäätöksin | |
comitative | See the possessive forms below. |