tointua

Hello, you have come here looking for the meaning of the word tointua. In DICTIOUS you will not only get to know all the dictionary meanings for the word tointua, but we will also tell you about its etymology, its characteristics and you will know how to say tointua in singular and plural. Everything you need to know about the word tointua you have here. The definition of the word tointua will help you to be more precise and correct when speaking or writing your texts. Knowing the definition oftointua, as well as those of other words, enriches your vocabulary and provides you with more and better linguistic resources.

Finnish

Etymology

Possibly toimi +‎ -tua.

Pronunciation

Verb

tointua

  1. (intransitive) To regain consciousness.

Conjugation

Inflection of tointua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. toinnun en toinnu 1st sing. olen tointunut en ole tointunut
2nd sing. toinnut et toinnu 2nd sing. olet tointunut et ole tointunut
3rd sing. tointuu ei toinnu 3rd sing. on tointunut ei ole tointunut
1st plur. toinnumme emme toinnu 1st plur. olemme tointuneet emme ole tointuneet
2nd plur. toinnutte ette toinnu 2nd plur. olette tointuneet ette ole tointuneet
3rd plur. tointuvat eivät toinnu 3rd plur. ovat tointuneet eivät ole tointuneet
passive toinnutaan ei toinnuta passive on toinnuttu ei ole toinnuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. toinnuin en tointunut 1st sing. olin tointunut en ollut tointunut
2nd sing. toinnuit et tointunut 2nd sing. olit tointunut et ollut tointunut
3rd sing. tointui ei tointunut 3rd sing. oli tointunut ei ollut tointunut
1st plur. toinnuimme emme tointuneet 1st plur. olimme tointuneet emme olleet tointuneet
2nd plur. toinnuitte ette tointuneet 2nd plur. olitte tointuneet ette olleet tointuneet
3rd plur. tointuivat eivät tointuneet 3rd plur. olivat tointuneet eivät olleet tointuneet
passive toinnuttiin ei toinnuttu passive oli toinnuttu ei ollut toinnuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tointuisin en tointuisi 1st sing. olisin tointunut en olisi tointunut
2nd sing. tointuisit et tointuisi 2nd sing. olisit tointunut et olisi tointunut
3rd sing. tointuisi ei tointuisi 3rd sing. olisi tointunut ei olisi tointunut
1st plur. tointuisimme emme tointuisi 1st plur. olisimme tointuneet emme olisi tointuneet
2nd plur. tointuisitte ette tointuisi 2nd plur. olisitte tointuneet ette olisi tointuneet
3rd plur. tointuisivat eivät tointuisi 3rd plur. olisivat tointuneet eivät olisi tointuneet
passive toinnuttaisiin ei toinnuttaisi passive olisi toinnuttu ei olisi toinnuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. toinnu älä toinnu 2nd sing. — —
3rd sing. tointukoon älköön tointuko 3rd sing. olkoon tointunut älköön olko tointunut
1st plur. tointukaamme älkäämme tointuko 1st plur. — —
2nd plur. tointukaa älkää tointuko 2nd plur. — —
3rd plur. tointukoot älkööt tointuko 3rd plur. olkoot tointuneet älkööt olko tointuneet
passive toinnuttakoon älköön toinnuttako passive olkoon toinnuttu älköön olko toinnuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. tointunen en tointune 1st sing. lienen tointunut en liene tointunut
2nd sing. tointunet et tointune 2nd sing. lienet tointunut et liene tointunut
3rd sing. tointunee ei tointune 3rd sing. lienee tointunut ei liene tointunut
1st plur. tointunemme emme tointune 1st plur. lienemme tointuneet emme liene tointuneet
2nd plur. tointunette ette tointune 2nd plur. lienette tointuneet ette liene tointuneet
3rd plur. tointunevat eivät tointune 3rd plur. lienevät tointuneet eivät liene tointuneet
passive toinnuttaneen ei toinnuttane passive lienee toinnuttu ei liene toinnuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st tointua present tointuva toinnuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tointuakseni tointuaksemme
2nd tointuaksesi tointuaksenne
3rd tointuakseen
tointuaksensa
past tointunut toinnuttu
2nd inessive2 tointuessa toinnuttaessa agent4 tointuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tointuessani tointuessamme
2nd tointuessasi tointuessanne
3rd tointuessaan
tointuessansa
negative tointumaton
instructive tointuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive tointumassa —
elative tointumasta —
illative tointumaan —
adessive tointumalla —
abessive tointumatta —
instructive tointuman toinnuttaman
4th3 verbal noun tointuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st tointumaisillani tointumaisillamme
2nd tointumaisillasi tointumaisillanne
3rd tointumaisillaan
tointumaisillansa

Further reading

Anagrams

Wikious
Boobota
Sagapedia