From työ (“work”) + kalu (“tool”).
työkalu
Inflection of työkalu (Kotus type 1/valo, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | työkalu | työkalut | |
genitive | työkalun | työkalujen | |
partitive | työkalua | työkaluja | |
illative | työkaluun | työkaluihin | |
singular | plural | ||
nominative | työkalu | työkalut | |
accusative | nom. | työkalu | työkalut |
gen. | työkalun | ||
genitive | työkalun | työkalujen | |
partitive | työkalua | työkaluja | |
inessive | työkalussa | työkaluissa | |
elative | työkalusta | työkaluista | |
illative | työkaluun | työkaluihin | |
adessive | työkalulla | työkaluilla | |
ablative | työkalulta | työkaluilta | |
allative | työkalulle | työkaluille | |
essive | työkaluna | työkaluina | |
translative | työkaluksi | työkaluiksi | |
abessive | työkalutta | työkaluitta | |
instructive | — | työkaluin | |
comitative | See the possessive forms below. |